Yritysten verotukseen
muutoksia vuodenvaihteessa

Yritysten verotukseen tulee vuodenvaihteessa useita muutoksia, muun muassa Suomen oikeuteen verottaa ulkomaisia yrityksiä ja listaamattomien yhtiöiden henkilöstöantiin. Myös tietosuojaa koskevat tulkinnat muuttuvat, kerrotaan Keskuskauppakamarin juridiikkakatsauksessa.

Suomi laajentaa maantieteellistä verotusoikeuttaan 1.1.2021 alkaen. Muutoksen myötä ulkomailla perustettuja ja rekisteröityjä yhteisöjä, kuten osakeyhtiöitä ja osuuskuntia, voidaan jatkossa verottaa Suomessa maailmanlaajuisista tuloistaan, jos yhteisön tosiasiallinen johtopaikka on Suomessa.

– Uusi sääntely johtaa kaksoisasumiskonflikteihin, joissa Suomi ja ulkomaisen yhteisön rekisteröintivaltio pitävät yhtiötä yleisesti verovelvollisena. Tällaisten valtioiden välisten verotusvaltakysymysten ratkaiseminen voi kestää pitkään. Sinä aikana yritys voi joutua maksamaan veroja samasta tulosta kahteen tai jopa kolmeen valtioon. Tosiasiallisen johtopaikan käsite jäi lain esitöissä osittain epäselväksi, ja sitä tulkitaan tapauskohtaisesti, Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää sanoo.

Hän muistuttaa, että myös suomalaiskonsernien ulkomaiset holdingyhtiöt voivat tulla sääntelyn nojalla Suomessa yleisesti verovelvollisiksi.

– Suomesta johdettujen ulkomaisten yritysten kannattaa olla mahdollisimman pian yhteydessä Verohallintoon verovelvollisuutensa selvittämiseksi.

Yhteisön verotuksellinen kotipaikka vaikuttaa myös yhteisön maksamien ja sille maksettujen suoritusten verotukseen. Verovelvolliselle ulkomaiselle yhteisölle maksettaviin suorituksiin kohdistuu 1.1.2021 alkaen vastaava ennakkoperintävelvollisuus kuin kotimaisille yhteisöille maksettaviin suorituksiin.

– Yritykset, jotka harjoittavat liiketoimintaa Suomesta johdettujen ulkomaisten yritysten kanssa, voivat pyytää Verohallinnolta ennakollista kannanottoa velvollisuudestaan pidättää lähdeveroa tai toimittaa ennakonpidätys sanktioiden riskin välttämiseksi, Kujanpää sanoo.

Juridiikkakatsauksen on koonnut Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turunen yhdessä muiden Keskuskauppakamarin asiantuntijoiden kanssa. Katsaus ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Kuva Pasi Murto

Vuoden alusta voimaan astuvat myös uudet henkilöstöanteja koskevat verosäännökset. Muutosten tarkoitus on edistää yhtiön omien osakkeiden käyttämistä henkilöstön palkitsemisessa. Muutokset koskevat listaamattomia yhtiöitä. Uusien säännösten myötä henkilöstön enemmistölle voidaan tarjota osakkeita merkittäväksi yhtiön nettovarallisuuteen perustuvaan matemaattiseen arvoon ilman, että osakkeiden käyvän arvon ja matemaattisen arvon välisestä erotuksesta muodostuu työntekijälle veronalaista ansiotuloa.

– Uudet säännökset tarjoavat edullisemman verokohtelun listaamattomien yhtiöiden henkilöstöanneille. Nykyisen sääntelyn puitteissa verovapaata voi olla vain enintään 10 prosentin suuruinen alennus osakkeen käyvästä arvosta. Uusi sääntely myös vähentää merkittävästi osakkeen arvostukseen liittyviä tulkintaongelmia, Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turunen sanoo.

Tietosuojan tulkintoihin muutoksia

Verotuksen lisäksi myös tietosuojaa koskeviin tulkintoihin on tullut muutoksia, jotka koskevat tietojen siirtämistä EU:n jäsenvaltioiden ulkopuolisiin maihin. Euroopan tietosuojaneuvosto on antanut uusia suosituksia koskien tietojen siirtoa kolmansiin maihin. Suositusten tarkoitus on auttaa yrityksiä varmistamaan tietojen siirtoon sovellettujen suojatoimien asianmukaisuus. Suositukset tulivat noudatettavaksi välittömästi.

– Yritysten siirtäessä tietoja EU:n ulkopuolelle, esimerkiksi USA:han, niiden tulee varmistaa, että henkilötietojen suoja on järjestetty EU:n vaatimuksia vastaavalla tasolla. Nyt julkaistut suositukset tukevat yritysten tekemää arviointia ja sitä, että yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimuksia sovellettaisiin johdonmukaisesti koko EU ja ETA-alueella, Keskuskauppakamarin lakimies Minna Aalto-Setälä sanoo.


Keskuskauppakamarin juridiikkakatsaus kokoaa keskeisimmät säännökset ja sääntelyn muutokset sekä muut ajankohtaiset juridiikkaan liittyvät asiat. Katsauksessa arvioidaan myös, miten sääntely vaikuttaa yrityksiin.


Keskuskauppakamarin juridiikkakatsaus 3/2020.