Yritykset haluavat investointeja tiestöön ja raiteille

Kuva VR/Janne Mikkilä

Kuva VR/Janne Mikkilä

Kauppakamarien jäsenyritykset pitävät tiestön ja raideliikenteen nopeita korjaus- ja parannusinvestointeja tehokkaana talouden elvytyskeinona.

Nopeasti aloitettaviin tiestön korjaus- ja parannusinvestointeihin suhtautui kauppakamarien jäsenyrityksilleen tekemässä kyselyssä myönteisesti tai erittäin myönteisesti noin 73 prosenttia koko valtakunnan ja myös Tampereen kauppakamarin jäsenvastaajista. Ratainvestointeihin myönteisesti tai erittäin myönteisesti Tampereella suhtautui 60 prosenttia vastaajista, koko maassa 58 prosenttia.

– Tampereelle ja Pirkanmaalle tärkeitä elvytyskohteita on useita, tiehankkeista esimerkiksi Valtatie 9 Tampere–Orivesi-välillä, Vaitinaron liittymä sekä Valtatie 3 Hämeenkyröstä pohjoiseen. Koko Suomelle ja Pirkanmaalle tärkein elvytyskohde on päärata, jolta löytyy aloitusvalmiita kohteita Pasilan ja Riihimäen väliltä. Niihin investoimalla autetaan koko pääradan vaikutusaluetta, sanoo Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen.

Väyläviraston julkaisusarjassa toukokuussa ilmestyi Rataverkon välityskyvyn kokonaiskuva -selvitys, joka loi käsitystä välityskyvystä ja sen haasteista nykytilanteessa sekä arvioi tilanteen kehittymistä tulevaisuudessa. Analyysien perusteella tunnistettiin sekä pienempiä parannustoimia – kuten esimerkiksi Tampere–Jyväskylä-rataosa – että laajempia kehittämiskokonaisuuksia, joilla voidaan varmistaa rataverkon toimivuus.

– Selvityksen viesti on selvä: pääradan kehittämisen suuri merkitys ja tarve. Selvityksen mukaan raideliikenteessä haastavin osuus on päärata erityisesti Helsinki–Tampere-välillä, se on yksi isoimmista ja tärkeimmistä kehittämiskokonaisuuksista. Lisäksi liikenteen kasvu keskittyy vuoteen 2030 mennessä pitkälti samoille rataosille, joilla on jo nyt paljon liikennettä ja välityskykyhaasteita. Junamäärien on ennustettu kasvavan erityisesti pääradalla Helsingistä Tampereelle sekä Helsinki–Lahti-välillä, Eskelinen sanoo.

Keskuskauppakamarin liikenteestä ja elinkeinopolitiikasta vastaava johtava asiantuntija Päivi Wood korostaa, että panostamalla tie- ja rataverkon kunnon parantamiseen saadaan tehokkaita vaikutuksia heikossa taloustilanteessa.

– Radanpidosta johtuvat ongelmat ja myöhästymiset jatkavat kasvuaan ja heikentävät ihmisten liikkumisen ja teollisuuden kuljetusten toimintavarmuutta. Jos rataverkon korjausvelan takaisinmaksua ei aloiteta, seurauksena on rataverkon rapistuminen ja Suomen kilpailukyvyn heikkeneminen rataverkkoon panostaneisiin naapurimaihin verrattuna.

Hän muistuttaa, että alkutuotannon, elintarviketeollisuuden, rakennusteollisuuden ja energiateollisuuden raaka-aineet ja tuotanto ovat eri puolilla Suomea. Kotimarkkinoiden keskeisin kuljetusmuoto on maantiekuljetukset, ja tieverkon kunnolla on suora yhteys markkinoiden toimivuuteen ja kilpailukykyyn.

Lisäksi Suomen vientikuljetukset alkavat pääosin tieverkosta ja tieverkon kunnolla on suuri merkitys viennin ja tuonnin toimivuuteen. Yksi kilpailutekijöistä kuljetuksissa on toimitusketjujen varmuus ja tehokkuus.

– Tämän takia juuri tieverkkoon suunnatut nopeat toimet ovat tärkeitä. Nyt on oikea aika
lisätä panostusta tieverkon päällystämiseen sekä teiden ja siltojen kantavuutta parantaviin kohteisiin. Nopeiden hankkeiden etuna on, että investointeja voidaan tehdä joka puolella Suomea ja näin parantaa työllisyyttä ja sitä kautta koronan jäädyttämää taloutta. Viime viikolla myös EU-komissio suositteli Suomelle elvyttävää ja työllisyyttä tukevaa talouspolitiikkaa.

Keskuskauppakamarin ehdottamiin elvytystoimiin voi tutustua täällä.



Viides koronakysely toteutettiin 18.5. Kysely lähetettiin kaikille kauppakamarien jäsenyrityksille.. Edelliset kyselyt tehtiin 16.–17.3., 30.–31.3., 20.4. ja 4.5. Kyselyyn vastasi valtakunnallisesti 3400 ja Tampereen kauppakamarista 380 yritystä.
Tampereen kauppakamarin jäsenistä suurimmat vastaajaryhmät olivat samat kuin aiemmissakin kyselyissä, eli teollisuus (20,8 %), muu palvelutoiminta (12,2 %), informaatio ja viestintä (10,7 %), sekä tukku- ja vähittäiskauppa (10,7 %). 2–9 henkeä työllistäviä vastaajista oli 34,6 %, 10–49 työllistäviä oli 34,1 %. Alle kahden miljoonan liikevaihdon yrityksiä vastaajista oli 49,7 %, 2–10 miljoonaa vaihtavia oli 27,1 % ja 11–49 miljoonaa vaihtavia oli 13 %.
Kyselyn muista tuloksista uutisoitiin jo 20.5.