Yrittäjän päivä – hyvä päivä

<p> <em>Yrittäjän päivää Mediapoliksessa juhli noin 300 kutsuvierasta.</em><br></p>

Yrittäjän päivää Mediapoliksessa juhli noin 300 kutsuvierasta.

Suomella ei ole hätää, jos Yrittäjän päivän viesti ja henki ulottuvat koko maahan ja koko kansaan. Toivottavasti niin käykin, sillä – kuten valtiovarainministeri Mika Lintilä videotervehdyksessään Yrittäjän päivän pääjuhlassa Tampereella 5. syyskuuta korosti: yrittäjyyttä tarvitaan enemmän kuin koskaan.

Lintilä sanoi ymmärtävänsä yrittäjän miettivän ja haluavan tietää, millaisessa ympäristössä tämä toimii muutaman vuoden päästä.

– Siksi hallituksen on tehtävä rauhallista, luottamusta herättävää ja ennakoitavaa politiikkaa. Sen on oltava mahdollistaja, ei rakenteiden heiluttaja.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi oli koko Yrittäjän päivän yrittämisen äänitorvena eri medioissa, ja pääjuhlassa hän arvioi, että yrittäjät määrittävä Suomen ja koko maailman tulevaisuuden.

– Mutta alkavalla vuosikymmenelle yrittäjistä eläköityy kolmannes, ja nyt yrityksiä kuolee enemmän kuin niitä syntyy.

Olisikin tärkeää, että kouluissa työelämälähtöisyyttä parannettaisiin, hyvä suunta onkin jo talous- ja yrittäjyysaiheen lisääminen opintosuunnitelmiin.

– Lopulta kaikki lähtee kannustavuudesta. Tarvitsemme kannustavan yhteiskunnan, jossa hyvällä idealla, kovalla työllä ja sitkeydellä voi vaurastua. Siinä vaurastuu yrittäjän lisäksi moni muukin.

Jo aiemmin MTV:n aamutelevision Romakkaniemi arvioi, että Suomi on hyvä paikka yrittää ja täällä on helppo perustaa yritys mutta että nuoret eivät mieti ja vertaile yrittääkö Suomessa tai vaikka Albaniassa.

– Konkreettista nuorille on, miten palkkatyön sosiaaliturva ja yrittäjyyden kannustimet vastaavat toisiaan. Hallitukselta ja hallitusohjelmasta kaipaisin selkeää viestiä siitä, että Suomessa kannattaa investoida ja yrittää.

<p><em>Yrittäjäpaneelissa Tommy Fräntin (vas.) jututettavina Aatu Veikkola, Elina ja Sofia, Juho Urhemaa Terhi Penttilä ja Tomi Mikkonen.</em><br></p>

Yrittäjäpaneelissa Tommy Fräntin (vas.) jututettavina Aatu Veikkola, Elina ja Sofia, Juho Urhemaa Terhi Penttilä ja Tomi Mikkonen.

<p><em>Intoa, iloa ja energiaa oli ilmassa, kun Yrittäjän päivän pääjuhlan alkuosassa 240 Tampereen seudun nelosluokkalaista tutustui yrittäjyyteen erilaisten tehtäväpisteiden avulla. Yrittäjän päivän teemana oli tänä vuonna yrittäjyyskasvatus ja yrittäjäksi kasvaminen.</em><br></p>

Intoa, iloa ja energiaa oli ilmassa, kun Yrittäjän päivän pääjuhlan alkuosassa 240 Tampereen seudun nelosluokkalaista tutustui yrittäjyyteen erilaisten tehtäväpisteiden avulla. Yrittäjän päivän teemana oli tänä vuonna yrittäjyyskasvatus ja yrittäjäksi kasvaminen.

Epäonnistumisen onni

Kannustavuuden konkretiaa yrittäjyyden edistämisessä on epäonnistumisen hyväksyminen. Romakkaniemi muistutti amerikkalaisesta mallista, jossa kunnon yrittäjäksi ei edes lueta, ellei ole epäonnistunut ainakin kerran.

– Epäonnistuminen ja sen sietäminen kuuluvat yrittäjyyteen, yleensä tie menestykseen kulkee niiden kautta. Kannustavassa yhteiskunnassa on mahdollisuus yrittää, epäonnistua, yrittää uudestaan ja onnistua – ja löytää oma polkunsa.

Omista ajatuksistaan ja poluistaan yrittäjyyteen paneelissa kertoivat muun muassa nuoret yrittäjät Aatu Veikkola Avot NY:stä ja Juho Urhemaa Piha-apurista sekä tubettajasiskot Elina aja Sofia. Lisäksi kuultiin Länsilinjojen Terhi Penttilää, Bitwisen Tomi Mikkosta sekä Tampereen Tiivisteteollisuuden isä-poika-perheyrittäjäkaksikkoa Matti ja Aleksi Arpiaista.

Juho Urhemaa arvioi, että eniten hän on yrittäjyydestä oppinut virheiden kautta. Tomi Mikkonen huomautti, että jos joka tapauksessa epäonnistuu, parasta on tehdä se nopeasti.
– Hiihtokoulussakin opetetaan, miten kaatua. Miksei opeteta, miten epäonnistua, kyseli Aatu Veikkola.

Tee sitä, missä olet hyvä – tai paras

Yleisesti oltiin sitä mieltä, että yrittäjyys kannattaa, vaikka aina ei siltä olisi tuntunutkaan.

– Ennen yrittäjäksi ryhtymistä yrittäminen oli vähän kuin finanssimörkö: että se on vaikea ja pitkä prosessi. Mutta apua ja tietoa saa paljon, ja kun tutki yrittäjyyttä lisää, mielikuva muuttui, Aatu Veikkola kertoi, ja Juho oli samoilla linjoilla.

– Ajattelin, ettei minusta ehkä ole yrittäjäksi. Koulussa ei paljon yrittämisestä puhuttu, mutta 4H:n kautta pääsin siihen kiinni ja totesin, että mielikuvani oli väärä.

Terhi Penttilä huomautti, että apua yrittäjä tarvitsee kaikissa yrityksen elinkaaren vaiheissa.

– Mutta apua pitää myös osata pyytää. Pitää ymmärtää, mitä ei ymmärrä. Millään ei voi yksin pärjätä kaikessa.

Tomi Mikkonen korosti, että yrittämisessä tärkeintä on olla innostunut siitä mitä tekee.

– Ei yrityksen pyörittäminen vaikeaa ole. Yrittäminenhän tarkoittaa, että tekee sitä, missä on hyvä – tai paras – ja käyttää vähemmän rahaa kuin tienaa. Ja että uskoo itseensä, on rohkea.

<p><em>Perheyrittäjät Aleksi (vas.) ja Matti Arpiainen miettivät Tampereen Tiivisteteollisuuden kilpailukykyä, ja sanoivat olevansa tyytyväisiä yrityksensä sijaintiin Tampereella, mutta… – Tietysti toiveissamme on tunnin juna Helsinkiin, toimeliaampi lentokenttä ja yliopiston pääomittamisen vieminen loppuun.</em><br></p>

Perheyrittäjät Aleksi (vas.) ja Matti Arpiainen miettivät Tampereen Tiivisteteollisuuden kilpailukykyä, ja sanoivat olevansa tyytyväisiä yrityksensä sijaintiin Tampereella, mutta… – Tietysti toiveissamme on tunnin juna Helsinkiin, toimeliaampi lentokenttä ja yliopiston pääomittamisen vieminen loppuun.

Suunnitellusti tyytyväisiä

Pääjuhlan Mediapoliksella juontanut YLEn uutisankkuri ja -tuottaja Tommy Fränti johdatteli myös Aleksi ja Matti Arpiaisen vuoropuheluun perheyrityksestä kolmen sukupolven ajalta.

Matti Arpiainen sanoi itse alkaneensa perheyrityksen jatkajaksi vastentahtoisesti, mutta suht nopeasti innostuneensa, kun seurasi optimisesti yrittäjyyteen suhtautuvan, peräänantamattoman ja kansainvälisiä suhteita luoneen isänsä tekemistä.

– Alun jälkeen yrittäjänura on mennyt suunnilleen niin kuin halusinkin sen menevän.

Sukupolvenvaihdosta Aleksille tehtiin suunnitellusti noin 4,5 vuotta, ja nyt roolit ovat selvät: Aleksi johtaa yritystä, Matti hallitusta. Hallituksen puheenjohtaja sanoo pyrkivänsä hoitamaan asioita hallituksen kautta.

– Matti osaa sopivasti vetäytyä mutta olla läsnä, kuului Aleksin arvio.

Juhlassa jaettiin myös Pirkanmaan Yrittäjien ensimmäinen Pirkanmaan yrittäjyyskasvatusteko-palkinto. Sen sai Ylöjärven lukio.

Yrittäjän päivän pääjuhlan järjestelyistä vastasi Tampereen kauppakamari.

Tapahtuman suunnitteluryhmään kuuluivat Talous ja nuoret TAT, Suomen 4H-liitto, Nuori Yrittäjyys, YES-verkosto, Tampereen yrittäjyyskasvatus ja työelämätaitojen OPS-agentit, Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio, Tampereen yliopiston digitaalisen valmistuksen verstas Fablab, Tampereen ammattikorkeakoulun Proakatemia ja Y-kampus sekä Ylöjärven lukion Yrittäjyyslinja.

Yrittäjäneuvos ja Yrittäjän Päivä -säätiön puheenjohtaja Riitta Antinmäki peräsi valtaapitäviltä koulutuksen kunnianpalautusta. – Olemme koulutustasossa lähteneet piikkipaikalta ja päätyneet peränpitäjiksi pohjoismaissa. Koulutukseen luvattu 60 miljoonaa euroa kutistui punakynän käytön jälkeen 15 miljoonaksi. Näinkö valtaapitävät kannustavat nuoria kouluttautumaan ja varttuneempia jatkuvaan oppimiseen?

Yrittäjäneuvos ja Yrittäjän Päivä -säätiön puheenjohtaja Riitta Antinmäki peräsi valtaapitäviltä koulutuksen kunnianpalautusta. – Olemme koulutustasossa lähteneet piikkipaikalta ja päätyneet peränpitäjiksi pohjoismaissa. Koulutukseen luvattu 60 miljoonaa euroa kutistui punakynän käytön jälkeen 15 miljoonaksi. Näinkö valtaapitävät kannustavat nuoria kouluttautumaan ja varttuneempia jatkuvaan oppimiseen?


Teksti Annikaisa Knuutila Kuvat Olli-Pekka Latvala

Tallenne juhlista löytyy täältä.