Yhteistyöllä ja rohkeasti
kv-opiskelijat osaksi työyhteisöä

Suomeen tulee ja tavoitellaan yhä enemmän kansainvälisiä opiskelijoita. Mutta miten parannetaan pitovoimaa niin, että valmistumisen jälkeen heidät saadaan myös jäämään tänne töihin? Kauppakamariaamussa kysymys herätti monenlaista pohdintaa virtahevoista tinderiin.


Tampereen yliopiston dekaani Martti Kauranen muistutti, että Suomi tarvitsee yhä enemmän kansainvälistä työvoimaa, suomalaisia ei ole tulevaisuudessa tarpeeksi.

– Suomeen houkutellaan kansainvälisiä opiskelijoita saamaan hyvää koulutusta, mutta valmistumisen jälkeen heidät päästetään lähtemään pois. Eihän siinä ole mitään järkeä.

Tampereen kauppakamarin apulaisjohtaja Markus Sjölund oli samaa mieltä:

– Moni yritys – muultakin kuin ITC-toimialalta – kertoo, että on vaikea löytää osaavaa työvoimaa. Me saamme tänne kansainvälisiä opiskelijoita, tarjoamme loistavan koulutuksen ja tutkinnon, he tuovat osaamisensa toisesta kulttuurista – ja sitten me menetämme heidät. Kansantaloudellisesti tämä ei ole hyödyllistä.

Yksi iso ongelma on työharjoittelupaikkojen puute. Sjölund huomautti, että harjoittelu- ja lopputyöpaikka ovat suomalaisillekin nuorille työpolun alkuja, väyliä saada jalka työpaikan oven väliin.

Intersport Lielahden kauppias Sanna Tiitinen rekrytoi mielellään kansainvälisiä työharjoittelijoita, mutta peruskommunikoinnin suomen kiellellä pitää onnistua.

Sujuuko suomi?

Intersport Lielahden kauppias Sanna Tiitinen kertoi ottaneensa ja ottavansa mielellään ulkomaisia työharjoittelijoita, mutta suomen kielen taito tuottaa ongelmia.

– Työyhteisössä pärjäisimme englannilla, mutta asiakkaat haluavat palvelua suomeksi. Asiakaspalvelutilanteet ovat meillä suurin haaste. Suomen kielen perusteet pitäisi osata niin, että pystyy aloittamaan kommunikoinnin.

TAMK:n yksikönjohtaja Hannu Kivilinna kertoi ensi syksynä käyttöön otettavasta uudesta kansainvälisille opiskelijoille jaettavien stipendien perusteesta: opintojen edistymisen lisäksi huomioidaan edistyminen suomen kielen taidossa.

TAMK:n oppimisen ja hyvinvoinnin tuen päällikkö Merja Hanhimäki kertoi suomen kielen kursseja kyllä järjestettävän, jotta kieltä pääsisi sitten työharjoittelussa käyttämään.

– Mutta pitäisikö miettiä, mitä korkeakouluissa voitaisiin tehdä toisin… Jonkinlaista mallia siihen, että tuntisimme paremmin kansainvälisten opiskelijoidemme osaamisen ja heidän tavoitteensa ja sen, millä osaamisella yrityksissä on käyttöä. Osaisimme nykyistä täsmällisemmin ohjata nuoria ja kontaktoida sopivia yrityksiä.

Hanhimäki esitti myös, että kesätyössä kansainvälisen opiskelijan tueksi ja työpariksi voitaisiin osoittaa suomalainen kesätyöntekijä.

– Siinä kieli ja suomalainen työkulttuuri tulisivat tutuiksi. Kun meiltä lähtee vaihto-opiskelijoita esimerkiksi Kiinaan, siellä työharjoittelussa toimitaan juuri näin.

Työllistymis- ja harjoittelupaikan saantimahdollisuudet sekä suomen kielen merkitys vaihtelevat toki aloittain. Insinöörit työllistyvät hyvin englannillakin, mutta esimerkiksi terveydenhoidossa suomen kielen taito on välttämätön.

Nokian Raskaiden Renkaiden kehityspäällikkö Joonas Kiviranta kertoi opiskelleensa Otaniemessä ja siellä sekä koti- että ulkomaiset opiskelijat yhteisessä ryhmässä ratkaisivat yritysten antamia oikeita haasteita jo ensimmäisenä DI-vuotena. – Se oli hyvä keino verkostoitumiseen, riippumatta suomen kielen taidosta.

Virtahepo kahvihuoneessa?

Mutta ylitettävänä ei keskustelijoiden mielestä ole vain kielimuuri. Myös ennakkoluuloihin törmätään.

Kv-opiskelijoiden yritysmentorina pitkään toiminut, Rekrytori-Koulutorin vastaava tuottaja Mikko Honkala kuvasi kansainvälisten opiskelijoiden tilannetta yrityksissä ”virtahevoksi olohuoneessa”.

– Virtahepo on yritysten kahvihuoneessa. Nettisivuilla yritys voi kertoa olevansa kovasti kansainvälinen yhteisö, mutta kahvihuoneessa suomalaiselle kelpaa juttukaveriksi vain toinen suomalainen. Arvot pitää saada kohtaamaan kahvihuoneen kulttuuri.


Kauppakamariaamun keskustelijat nostivat suomen kielen lisäksi esiin opiskelijoiden vaikeuden integroitua Suomeen ja suomalaiselle työpaikalle. – Valitettavan paljon kansainväliset opiskelijat tuntuvat seurustelevan keskenään, arvioi Hannu Kivilinna TAMK:sta.

Keskustelun avaukseksi esitettiin TAMK:n TKI-vararehtorin Kirsi Viskarin jo kauppakamarin vaikuttamisaamussa käyttämä puheenvuoro. Siinä Viskari toivoi entistä enemmän yhteistyötä yritysten kanssa.

– Yrityksissä voitaisiin englannin kielen ja kansainvälisten harjoittelijoiden avulla aloittaa ”kotikansainvälistyminen”. Esimerkiksi pk-yrityksessä voisi hyvinkin olla hyötyä siitä, että toisesta kulttuurista ja maasta oleva opiskelija toisi oman osaamisensa, kontaktinsa ja ajatuksensa mukaan yrityksen kehittämiseen.

– Mutta helppoa tämä ei ole. Vielä pelätään ottaa ulkomainen harjoittelija, ellei yrityksen koti- ja työkieli ole englanti. Paljon osaavia nuoria hukataan kuitenkin, kun heitä ei heti ensimmäisen opiskeluvuoden ja ensimmäisen harjoittelupaikan aikana integroida kiinni työyhteisöön.

Martti Kauranen huomautti, että jos englanti sujuu raportoinnissa ja toimistolla mutta ei tehtaalla, kannattaa lähteä muuttamaan yrityskulttuuria.

Ulkomaisten opiskelijoiden määrä Suomen korkeakouluissa on lisääntynyt merkittävästi 2000-luvulla. Ulkomaiset opiskelijat ovat löytäneet Suomen, vaikkei heitä vieläkään ole kovin paljon. Mutta he löytävät täältä poiskin, jos opiskelun aikana tai sen jälkeen ei löydy töitä. Lähde: Tutkinnon suorittaneiden ulkomaisten amk-opiskelijoiden sijoittuminen, koko Suomi 2013–2018/ Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen

Kanavia tarjolla…

Tampereen kauppakamarin tavoitteena on pyrkiä löytämään yhteistyömalleja, joiden avulla ulkomaiset osaajat ja opiskelijat saisivat työharjoittelupaikkoja, työtä ja mahdollisuuden jäädä Suomeen ja Pirkanmaalle.

Yhteistyötä tehdään muun muassa Tampereen kaupungin International HUB Tampereen kanssa.
HUBin tavoitteena on edistää työnantajien keinoja rekrytoida kansainvälisiä osaajia sekä vahvistaa suomalaisten organisaatioiden kasvua kansainvälistymisen avulla.

Kauppakamareilla on myös Menestyvä monikulttuurinen yritys -kampanja, joka auttaa kansainvälisen työntekijän rekrytoinnissa.

Lisäksi Tampereen kauppakamariin on vastikään perustettu kansainvälisen rekrytoinnin kehittämisen työryhmä.

Oppilaitoskentässä kansainvälisellä rintamalla tapahtuu paljon, on kielenopiskelua, kototutumisohjelmaa, työkulttuurin avaamista työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi.

– Voitaisiinko kesätyössä kansainvälisen opiskelijan tueksi ja työpariksi osoittaa suomalainen kesätyöntekijä? kysyi TAMK:n Merja Hanhimäki.

… Tinderiä, JobTeaseria ja TalentBoostia

Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalvelut ja Rekrytori aloittavat Kesäduuni 21 -kampanjan
kesätyöpaikkojen löytämiseksi nuorille, myös kansainvälisille opiskelijoille.

– Kesäduuni21 toimii palvelualustalla, johon pyrimme ohjaamaan alueemme nuoret ja ylimääräisiä käsipareja kaipaavat työnantajat. Tässä ”tinderissä” yritys ja nuori perustavat ensin omat profiilinsa ja tavoitteena on, että he löytävät toisensa, kertoo Mikko Honkala.

Hän arvioi, että kansainväliset vaihto- ja tutkinto-opiskelijat sekä muut maahanmuuttajanuoret ovat kullanarvoisia vientilähettiläitä suomalaisille yrityksille.

– Rohkaisemme yrityksiä tutustumaan oman kylän nuoriin, joten yritykset – käykää täyttämässä profiilinne Kesäduuni21-alustalle!

Tampereen ammattikorkeakoululla ja yliopistossa on otettu käyttöön kansainvälisen uraohjauksen Jobteaser-alusta. Alustalla on tietoa työllistymisen tueksi ja sinnekin toivotaan lisää yrityksiä mukaan.

Nyt on myös hyvä mahdollisuus testata yrityksen kansainvälistymispotentiaalia Helsingin seudun kauppakamarin ja Business Finlandin kehittämällä Talent Boost -mittarilla.


Linkki Kauppakamariaamussa näytettyyn videoon löytyy täältä.

Katso kauppakamarin vaikuttamissuunnitelman Osaaminen ja työvoiman saatavuus -teemasta 2.2. käyty studiokeskustelu täältä.

Seuraavassa Kauppakamariaamussa 9. huhtikuuta keskustellaan aiheesta ”Koulutuspolitiikka ja yritykset". Tule mukaan, ilmoittaudu täällä.


Teksti ja kuvat Annikaisa Knuutila