Vuosi takana, Konepajakoulu keskittyi työvoimareservin purkamiseen

Konepajakoulu avaa opiskelijoille väylää työhön ja työttömille työnhakijoille mahdollisuuksia löytää uusi ura teollisuudesta.

Tampereen Konepajakoulu on keskittynyt ensimmäisenä vuotenaan työvoimareservin purkamiseen yhteistyössä Tampereen kaupungin, työhallinnon ja henkilöstöalan yritysten kanssa. Yritysten ja työttömien työnhakijoiden kohtaamisia on lisätty, ja tulokset ovat lupaavia.

Konepajakoulu on modernisoitu versio aiemmin toimineesta Tampereen teollisuusoppilaitoksesta. Uusi koulutusmalli tehostaa konepajojen ja osaajien kohtaamista ja henkilöstön jatkokoulutusta. Alan opiskelijoille Konepajakoulu voi avata väylän työllistyä ja työttömille työnhakijoille mahdollisuuden löytää uusi ura teollisuudesta.

– Yritysten tarpeet ohjaavat Konepajakoulun toimintaa. Työkalut löytyvät muun muassa työvoimakoulutuksista ja valtionosuuksien kohdentamisesta. Mahdollisuuksista tämä ei jää kiinni, asioita on vain yhdisteltävä uudella tavalla ja entistä tehokkaammin, sanoi Tampereen teollisuusoppilaitos Oy:n toimitusjohtaja Peer Haataja kauppakamarin Vaikuttamisaamussa.

Konepajakoulun rooli on Haatajan sanoin orkestroida toimijaverkostoa, johon kuuluvat yritysten lisäksi Tampereen seudun ammattiopisto Tredu, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK ja henkilöstöpalveluyritys Innolink Staff. Yhteistyö Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalvelujen ja työhallinnon kanssa on niin ikään tiivistä.

Lue lisää Konepajakoulun perustamisesta.

Rekrykoulutuksia, tutustumisjaksoja

Juuri nyt Konepajakoulun tärkein tehtävä on auttaa alan yrityksiä niitä riivaavassa työvoimapulassa.

– Työvoimareservin purkamista on vauhditettu kuluneen vuoden aikana järjestämällä esimerkiksi tutustumiskursseja työttömille työnhakijoille ja tutkittu kunkin jatkomahdollisuudet yksilökohtaisesti. Osa on saanut työpaikan, osa on lähtenyt kouluttautumaan alalle oppisopimuksella.

– On tärkeää saada ihmisiä liikkeelle ja saada varsinkin pitempään työttömänä olleet aktivoitumaan ja voimaantumaan. Hienoja tarinoita onkin jo syntynyt.

Haatajan mukaan erilaisia rekrykoulutuksia sekä tutustumis- ja osaamisen kartoitusjaksoja järjestetään jatkossa säännöllisesti.

– Konepajakouluna markkinoimme jaksoja ja koulutusmahdollisuuksia erityisesti yritysten suuntaan. Myös yritysten on oltava aktiivisia työvoimahaasteidensa ratkaisemisessa ja tultava esille työpaikkojensa kanssa.

Työvoiman rekrytointi ulkomailta on samoin entistä ajankohtaisempaa. Innolink Staff on tehnyt läheistä yhteistyötä yritysten kanssa rekrytoimalla niille koneistajia Filippiineiltä. Ensimmäiset heistä ovat jo tulleet Pirkanmaalle.

Tulevaisuudessa painotus voisi olla yhä enemmän perheellisten ammattilaisten rekrytoinnissa, jolloin yritys vastaa omasta työntekijästään ja alueen kunnat tukevat mukana muuttavan puolison työllistymistä.

– Tämän kaltaisia uudistavia toimia tarvitaan tulevilla hallituskausilla. Pirkanmaan edunvalvontaryhmä on linjannut hallitusohjelmatavoitteissaan, että työperäisen maahanmuuton strategiaa on päivitettävä perheiden suuntaan, Haataja sanoi.

Koulutustarpeet näkyviin osaamisia selvittämällä

Konepajakoulun tavoitteisiin kuuluu myös jatkuvan oppimisen kehittäminen. Ensimmäisenä vuotena on paneuduttu varsinkin koneistukseen ja luotu työkalu, jolla yritys voi kartoittaa henkilöstönsä osaamista.

Työkalu sopii yhtä hyvin uusien työntekijöiden osaamisen kartoittamiseen.

– Tuloksena on henkilökohtaisia osaamiskarttoja, joiden yhdistelmästä syntyy kokonaiskuva yrityksen osaamisesta. Se konkretisoi osaamistarpeet ja on silmiä avaavaa myös yrityksen johdolle, joka näkee konkreettisesti, missä oikeasti mennään, mitä osaamista kenelläkin on ja onko sitä vaarassa kadota esimerkiksi eläköitymisten mukana.

Konepajakoulu saa syntyvän osaamisdatan anonyyminä, jolloin se voi luoda kokonaiskuvaa alueellisesta osaamisesta. Datasta on valtavasti hyötyä myös koulutussuunnittelulle.

– Koulutustarpeet ovat olleet tähän asti yrityskohtaisia, ja koulutukseen lähetetään yleensä yksi henkilö kerrallaan. Nyt saamme datan perusteella tietoomme yksityiskohtaisiakin koulutustarpeita ja minkä kokoista yritysjoukkoa ne koskevat. Voimme hankkia hyvinkin syvälle meneviä koulutuksia ja toteuttaa niitä kustannustehokkaasti. Osaamiskartoista hyötyvät lähinnä pk-yritykset, jotka voivat tehdä niiden perusteella 2–3 vuoden henkilöstön koulutussuunnitelmia, Peer Haataja kertoi.


Tästä Konepajakoulun omille sivuille.

Teksti Päivi Eskelinen

Kuva Konepajakoulu