Ville Laine ja Nokia Arena palkittiin Puheenjohtajagaalassa

Ville Laineen johdolla Lojer on kasvanut pohjoismaiden johtavaksi sairaalakalusteiden valmistajaksi. Nokia Arena nousi käyttöönoton jälkeen suoraan Suomen tapahtuma-areenoiden ykköseksi. Kuvat Laura Vesa ja Nokia Arena.

Lojer Oy:n toimitusjohtaja, yrittäjä Ville Laine on valittu Vuoden 2023 yritysjohtajaksi. Vuoden 2023 elinkeinovaikuttaja on Nokia Arena. Tampereen kauppakamari on jakanut julkista kiitosta yritysjohtajille vuodesta 1995 ja elinkeinovaikuttajille vuodesta 2005.

Vuoden yritysjohtaja ja elinkeinovaikuttaja palkittiin Tampereen kauppakamarin Puheenjohtajagaalassa 19. tammikuuta. Nokia Arenan palkinnon otti vastaan areenayhtiön toimitusjohtaja Marko Hurme.

Vuoden yritysjohtaja -palkinnon perustelujen mukaan Ville Laineen johdolla pumppuja valmistaneesta Vammalan Konepajasta on kehittynyt Pohjoismaiden johtava sairaalakalusteiden valmistaja ja kansainvälinen kasvuyritys Lojer Oy.

– Olemme pyrkineet kasvattamaan Lojeria terveysteknologian markkinaa nopeammin. Tavoitteemme on ollut 6–8 prosentin kasvu vuodessa. Tahti on kuitenkin kiihtynyt. Yhtiöltä kesti sata vuotta tavoittaa liikevaihdossaan 30 miljoonaa, mutta seuraavat 30 miljoonaa saavutimme viidessä vuodessa, Laine kertoo ja vertaa tähänastista matkaa maratonjuoksuun.

– Pikavoitoilla ei ole merkitystä. Paljon on kiinni tavoitteista – ilman haastavia ja kaukaiselta tuntuvia tavoitteita ei synny kasvuakaan. Kaikkien strategiakierrostemme tavoitteet ovat tuntuneet tiimistä ensin mahdottomilta, mutta joka kerta olemme saavuttaneet ne etuajassa.

Kasvussa ja kansainvälistymisessä Ville Laine painottaa halua, riskinottokykyä ja jalkatyötä. Omina vahvuuksinaan hän pitää strategista ajattelukykyä ja hyvää liiketoimintaosaamista.

– Hahmotan nopeasti, mihin erilaiset päätökset johtavat, mikä myy ja mikä ei. Lisäksi olen aina ollut kovin kilpailuhenkinen, ja voitontahdosta seuraa periksiantamattomuus. Onneksi meillä Lojerissa on paljon samanhenkisiä ihmisiä.

Laine sanoo, että johtamisesta on kyllä tullut aiempaa monimuotoisempaa. Liiketoiminnot, toimitusketjut ja kilpailukenttä ovat monimutkaisempia ja johtajan tulee ymmärtää yhä laajempia kokonaisuuksia. Kuskin paikalle on asettunut digitalisaatio.

– Nuorena toimitusjohtajana olin täynnä virtaa ja kehityshalua. Tein paljon töitä ja odotin samaa muiltakin. Ajattelin että samat temput ja vauhti toimivat, joilla olin aiemminkin saavuttanut menestystä. Jokainen business ja organisaatio on kuitenkin erilainen, ja myös tiimin kyky kestää jatkuvaa muutosta. Yrittäjyyden alkuvuodet olivat raskaita. Kun lama vuonna 2008 painoi päälle ja pankki hengitti niskaan, ajattelin, että jos tästä selviämme, mikään ei ole mahdotonta.

– Urani isoina onnistumisina pidän kahdessa osassa toteutunutta Merivaara-yritysostoa ja leikkaussaliliiketoiminnan integrointia Lojer-konserniin. Olemme nyt aivan erinäköinen yritys kuin vielä muutama vuosi sitten, ja meillä on erinomaiset kasvunäkymät ja aidosti globaali markkina.

Vuoden 2024 näkymiä Laine pitää kaksijakoisina.

– Joissakin liiketoiminnoissa jatkamme kasvu-uralla, mutta toisissa asiakkaiden investoinnit ovat jäissä. Kovasti odotamme korkojen laskua ja investointien alkamista. Erityisen suuret odotukset meillä on Keski-Aasiassa, sillä avaamme alkuvuodesta Kazakstaniin uuden myyntiyhtiön, hän kertoo.

– Työssä saan energiaa kilpailutusten voittamisesta, erityisesti silloin kun olemme tiimillä tehneet kovasti töitä kaupan eteen ja kisa on ollut erityisen tiukka. Siksi pidän myös tärkeänä peilata jatkuvasti omaa suoritustasoa tärkeimpiin kilpailijoihin. Saan virtaa myös urheilusta, mielellään sellaisesta, jossa ei suorituksen aikana pysty ajattelemaan mitään muuta. Se on hermolepoa ja tuo kaupan päälle myös hyvät yöunet. Kuva Laura Vesa.

Nokia Arena sai lentävän lähdön

Joulukuussa 2021 avattu Tampereen Nokia Arena on vakiinnuttanut nopeasti paikkansa Suomen eturivin tapahtuma-areenana. Nokia Arenassa on nähty maailmanluokan tähtiä Eric Claptoniin ja Andrea Bocelliin, pidetty jääkiekon MM-kisat kahtena vuotena peräkkäin sekä seurattu NHL-jääkiekkoa, jääkiekon SM-Liigaa ja maajoukkuekoripalloa. Tiloissa on järjestetty kymmeniä yritys- ja gaalatapahtumia sekä messuja.

– Nokia Arenan kaksi ensimmäistä vuotta ovat olleet menestyksekkäitä, ja olemme saavuttaneet hienoja merkkipaaluja, kuten 2,5 miljoonaa tapahtumakävijää ja yli 300 tapahtumaa, summaa Nokia Arenan toimitusjohtaja Marko Hurme.

Tampereen kauppakamarin Vuoden 2023 elinkeinovaikuttaja -palkinnon perusteluissa sanotaan, että Nokia Arena on antanut merkittävän aluetaloudellisen panoksen ja lisän tamperelaisen elämystalouden tarjontaan.

– On laskettu, että jääkiekon MM-kisojen kaltainen kansainvälinen, pitkäaikainen suurtapahtuma tuo alueelle useiden kymmenien miljoonien eurojen tuoton. Yksittäisen suurtapahtuman arvioidaan jättävän alueelle 1–3 miljoonaa euroa.

Tapahtumateollisuudella on Tampereen kaupunkiseudulla yhä suurempi rooli myös veronmaksajana ja työllistäjänä, Hurme muistuttaa.

Marko Hurme sanoo, että Nokia Arenan on alueen johtavana tapahtuma- ja elämystalouden toimijana varmistettava oma muuntautumiskykynsä tapahtumajärjestäjien tarpeiden mukaisesti sekä huolehdittava tilojensa turvallisuudesta, käytettävyydestä ja saavutettavuudesta loppukäyttäjille.

Jotta elämystalous vahvistuisi Tampereen kaupunkiseudulla, Hurme alleviivaa toimijoiden yhteistyötä.

– Yhteistyö on avain onnistumiseen, sillä yksi toimija ei voi hallita kaikkea tapahtumatuotannossa tarvittavaa erityisosaamista. Lisäksi on tuettava alan yrittäjyyttä ja koulutusta, ja kaupunki voi edistää suurtapahtumien hankintaa. Ennen kaikkea on huolehdittava, että tapahtuma-alustat tukevat järjestäjien tarpeita.

Marko Hurme toivoo alan toimijoiden kehittävän myös viestintäänsä. – Suomen kielen lisäksi pitäisi viestiä vähintään englanniksi. Tämän tulisi olla linjaus meille kaikille tapahtuma-alan toimijoille. Käyttäytykäämme kansainvälisesti, mutta olkaamme tamperelaisia omalla twistillämme. Kuva Opa Latvala.

Helsinki-halli ei ole kilpailija

Marko Hurmeen mielestä koko Suomen tapahtuma-alalle tekisi hyvää, jos Helsinki-hallin (entinen Hartwall Areena) lunastaminen etenisi ja halli avattaisiin. Halli on ollut suljettuna keväästä 2022 lähtien Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan.

– Nokia Arenan starttiin Helsinki-hallin sulkemisella ei ollut juurikaan vaikutusta. Areenan tapahtumakalenteri oli jo avattaessa täynnä vuosiksi eteenpäin. Lipullisia tapahtumasiirtoja Helsinki-hallista tehtiin ainoastaan kolme kappaletta. Useampaakin yritettiin, mutta kalenteriimme ei mahtunut enempää.

– Suomen suurin markkina-alue pääkaupunkiseudulla tarvitsee kansainvälisen tapahtuma-areenan, sillä pitkällä aikavälillä ei oon myyminen voi johtaa siihen, että kansainväliset tapahtumajärjestäjät alkavat katsella Suomen sijaan muualle.

– Nokia Arenan kilpailijat löytyvät ensisijaisesti Pohjois-Euroopasta, eivät niinkään omasta maastamme. Lisäksi kotimaisilla artisteilla sekä erilaisilla gaala-, messu- ja yritystapahtumilla on erityinen merkitys kannattavuuteemme.

Tampereen keskustassa aloitetaan lähitulevaisuudessa Nokia Arenan välittömässä läheisyydessä sijaitsevan henkilöratapihan uudistaminen sekä Kannen alueen ja sen liikenteellisen solmukohdan kehittäminen.

– Nokia Arenan 50 toimijaa toivovat, että häiriöt jäävät mahdollisimman vähäisiksi ja että meitä kuultaisiin suunnittelussa. Toivomme, että junalla saapuvien vieraiden siirtyminen Kannen alueelle on uudistuksen jälkeen sujuvaa, jotta palvelukokonaisuus toteutuisi suunnitellusti. Toivomme myös menestystä keskustan kaikelle kehittämiselle. Suunnitelmat ovat ennakkoluulottomia ja tarpeeksi rohkeita, Hurme sanoo.

Kunniakirjoja luottamushenkilöille

Puheenjohtajagaalassa jaettiin kunniakirjat merkittävän luottamushenkilöuran kauppakamarissa tehneille.

Kunniakirjan saivat Jouko Aarnio, Matti Aro, Sauli Brander, Max Gylling, Jukka Heikkilä, Vesa Häkli, Jussi Ilveskoski, Riku Immonen, Henry Kampman, Helena Karppelin, Erkki Kuivajärvi, Ari Lamberg, Minna Metsälä, Kristiina Michelsson, Kai Minkkinen, Ismo Paananen, Harri Paltila, Janne Puhakka, Jukka Reilin, Jaana Salo, Leena Sulonen, Marko Tulokas ja Visa Vainiola.


Teksti Päivi Eskelinen