Vienti veti hyvin alkuvuonna
– maaliskuussa käänne huonompaan

Suomen vienti EU:n ulkopuolisiin, kolmansiin maihin kasvoi kuusi prosenttia tammi-maaliskuussa 2020, osoittavat kauppakamarien reaaliaikaiset vientiasiakirjatilastot.

Tammikuussa kasvua oli peräti 19 prosenttia ja helmikuussakin vielä kolme prosenttia. Maailmanlaajuisen pandemian jo jyllätessä maaliskuussa 2020 vientiasiakirjojen kysyntä putosi kaksi prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajasta.

– Viennin vahva kehitys alkuvuonna on hyvä uutinen koronakriisin moukaroimalle Suomen taloudelle. Käänne on kuitenkin nähtävissä jo maaliskuun luvuissa, sanoo Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori.

Hänen mukaansa vuosi 2019 oli viennissä kaikkien aikojen kasvuvuosi asiakirjatilastojenkin mukaan, mutta tämän vuoden tammi-helmikuussa viennin vauhti oli vieläkin kovempaa. Maaliskuussa tuli kuitenkin selvä käänne, joskaan luvut eivät olleet vielä murskaavia.

– Maaliskuun pudotus oli vasta kaksi prosenttia, vaikka tilanne on maaliskuussa ollut todella vaikea jo kaikkialla. Huhtikuussa näemme mahdollisesti jo ihan toisenlaisia lukuja, Vuori arvioi tilastoja.

Viennin edistämisen oltava osa elvytyspolitiikkaa

Suomen nopea toipuminen koronakriisistä vaatii juuri viennin vetoapua, koska kotimainen kysyntä on törmännyt kuin seinään, muistuttaa Vuori. Siksi Suomelle on tärkeää, että vienti ja tuonti pystytään turvaamaan kriisioloissakin, vaikka ihmisten matkustamista rajoitetaan.

– On elintärkeää, että Suomelle keskeiset vientimarkkinat, kuten Yhdysvallat, selättävät koronaviruksen nopeasti ja pitävät myös markkinansa avoimena. Lohdullinen tieto on Kiinan markkinoiden piristyminen sekä tuotannon ja satamien käynnistyminen.

Vuoren mukaan suomalaisyritysten aktiivinen läsnäolo vientimarkkinoilla myös koronakriisin aikana on tärkeää siksikin, että ne voivat tarttua eri maiden elvytyspakettien tarjoamiin liiketoimintamahdollisuuksiin heti, kun elämä vientimarkkinoilla alkaa normalisoitua. Viennin edistämisen on oltava osa Suomenkin elvytyspolitiikkaa koronakriisissä.

Tampereen kauppakamari myönsi ulkomaankaupan asiakirjoja ensimmäisellä vuosineljänneksellä 2,3 prosenttia enemmän kuin vastaavaan aikaan vuotta aiemmin.

Kauppakamarin apulaisjohtaja Markus Sjölund sanoo viennin lähteneen kriisiin hyvästä tilanteesta, ja esimerkiksi kauppakamarin teollisuusvaliokunnan yritykset kertoivat vielä alkuvuonna tilauskannan ja vientinäkymien olleen hyvät.

– Tässä kriisissä Suomen ja Pirkanmaan viennille on suuri merkitys sillä, miten teollisuus Euroopassa ja globaalisti pysyy toimintakykyisenä ja miten häiriöitä toimitusketjuihin tulee, miten tavara saadaan Suomesta ulos ja miten raaka-aineita ja komponentteja saadaan toimitetuksi Suomeen. Maksuviivästykset, komponentti- ja konttipula alkavat vaikuttaa, samoin työvoiman liikkumisrajoitukset.

Kauppakamarien myöntämien alkuperätodistusten määrät ovat viime vuosina varsin hyvin ennakoineet Suomen koko viennin suuntaa, vaikka kauppakamarien myöntämät vientiasiakirjat eivät kerro Suomen viennistä EU:n sisämarkkinoille. Ne eivät myöskään kerro viennin arvon muutoksista.

Tampereen kauppakamarissa


Top 5 maat alkuperätodistuksille (Q1)

  1. Kiina
  2. Turkki
  3. Venäjä
  4. Saudi Arabia
  5. Intia



Alkuperätodistuksia myönnettiin
Q1 2019 yhteensä 1572
Q1 2020 yhteensä 1609


Lisätietoja: apulaisjohtaja Markus Sjölund, Tampereen kauppakamari, p. 040 745 4342.