Vanhat uskomukset lytistävät ammatillista ja oppisopimuskoulutusta

Tekniikan alojen osaamis- ja osaajavajeiden syyt ovat puhuttaneet kevään Kauppakamariaamuissa. Ikäluokat pienenevät, teollisuus häviää trendikkäille aloille, eikä vaativiin teollisuuden tehtäviin riitä kyvykkäitä tekijöitä. Ammattiopintoihin voi tulla nuoria, jotka eivät ole käsitelleet koskaan aikaisemmin edes vasaraa.

– Ammattiosaajien vaje teollisuudessa ja nykyään myös kaupan alalla on jo niin suurta, että sitä voidaan paikata enää vain työperäisellä maahanmuutolla. Tampereen kauppakamarin jäsenistön mukaan korkeakoulutettuja ja asiantuntijoitakin voi olla jopa helpompi palkata kuin ammatillisia osaajia, sanoi ammatillisen osaamisen Kauppakamariaamua 30. 4. isännöinyt johtaja Peer Haataja.

Teollisuuden vetovoima ja imago laahaavat monen muun alan jäljessä.

– Nuoret hakeutuvat julkisuudessa paljon esillä oleville koulutusaloille, kuten it- ja mediakoulutuksiin. Viimeksi vetovoimaisin meillä oli hius- ja kauneudenhoitoala, kertoi johtaja Outi Kallioinen Tampereen seudun ammattiopisto Tredusta.

Kallioinen toivoi, että vastuuta teollisuuden alojen vetovoimasta kannettaisiin muillakin kouluasteilla.

– Käännän katsetta peruskoulun puolelle. Siellä on yhdistetty tekstiili- ja tekninen työ. Tämä on kuulemma johtanut siihen, etteivät jotkut pojat valitse teknistä työtä, koska he eivät halua opiskella tekstiilityötä. Meille voi siten tulla nuoria, jotka eivät ole koskaan käyttäneet vasaraa.

Nuorille pitäisi tarjota mahdollisuuksia tutustua teolliseen työhön nykyistä aiemmin ennen toisen asteen koulutusvalintaa, ja opinto-ohjaajat olisi saatava näkemään ammatillinen koulutus tasavertaisena vaihtoehtona lukiolle, Kauppakamariaamussa sanottiin.

Oikeaa tietoa luulojen sijaan

Pasi Julkunen Mexlink Oy:stä muistutti, ettei tekniselle alalle suinkaan kelpaa kuka tahansa. Koneistaja tarvitsee avaruudellista hahmotuskykyä ja ohjelmointiosaamista. Miljoonan arvoisella koneella voi työskennellä vain oikea osaaja.

Teollisuus voi tehdä paljon itsekin vetovoimansa parantamiseksi, keskustelussa muistutettiin.

– Käykää oppilaitoksissa, tarjotkaa työssäoppimispaikkoja ja kesätöitä, sanoi hallitusammattilainen ja johdon sparraaja Anna-Stiina Boström Kasvunosteesta.

– On tutkittu, että ammatillinen linja antaa lukiolinjaa nopeammin korkeamman tulotason. Nuorille pitäisi kertoa vaihtoehdoista ja antaa heidän aidosti valita. Vanhan kaavan mukaan jos lähti kone- ja metallialalle, pysyi siellä 65-vuotiaaksi. Sehän ei ole enää tätä päivää. Nuorelle on selvitettävä, että hän voi valita kone- ja metallialan ammattiopinnot nyt ja jatkaa myöhemmin insinööriopintoihin.

Myös asiakkuusjohtaja Pirjo Järvinen Tredun Yritys- ja työnantajapalveluista korosti urasuunnittelua. Perusopetukseen pitäisi saada lisää työmarkkinatietoa. Oppilaiden vanhemmat ja uuteen ammattiin vaihtavat aikuiset tarvitsevat entistä monipuolisemman näkymän ammatillisten opintojen polkuihin.


Anna-Stiina Boström kertoi yrityksen keikkatyöpoolista, johon opiskelijat voivat osallistua opiskeluaikanaan ja jonka ansiosta he osaavat tehdä tiettyjä töitä ja tuntevat yrityksen laitteita jo valmistuessaan. – Kun nuori lähtee armeijaan, silloinkin voi pitää ketjusta kiinni, soitella perään ja kysellä, tulisitko meille, kun pääset siviiliin.

Oppisopimuskoulutus on nosteessa

Kauppakamariaamu 7.5. jatkoi ammatillisen koulutuksen teemaa käsittelemällä oppisopimuskoulutusta. Monissa Keski-Euroopan maissa tavallisin tapa kouluttautua ammattiin on oppisopimus, ja sen yleistymisen puolesta on puhuttu pitkään myös Suomessa. Meillä oppisopimusta käytetään tavallisesti vaihdettaessa uuteen ammattiin.

– Perustimme oppisopimustoimiston vuonna 1995, silloin koulutettavia oli kaksi. Nyt heitä on 1600, kertoi Sasky koulutuskuntayhtymän johtaja Antti Lahti.

Oppisopimus on nykyään vaihtoehto myös lyhyille koulutuksille ja voi lyhimmillään kestää kaksi viikkoa. Oppisopimuskoulutus on lisäksi yhdistettävissä ammatillisiin opintoihin. Nuori voi tehdä tutkinnon loppuun oppisopimusteitse, jolloin työnantaja kiinnittää hyvän tekijän yritykseensä jo tämän opiskeluaikana.

Tredussa oppisopimus on käytössä varsinkin tekniikan ja rakennetun ympäristön koulutusohjelmissa, mukana on nelisensataa nuorta.

– Oppisopimus auttaa koulutuksen järjestäjääkin hahmottamaan ympäristöään ja yritysten tarpeita, sanoi Osmo Tahvanainen Tredun oppisopimuspalveluista.

– Päinvastoin kun yleensä ajatellaan, oppisopimus ei ole erityisen byrokraattista työnantajalle, sillä paperiasiat hoitaa palveluntarjoaja eli oppilaitos. Olen myös sanonut tänä Teams-aikana, että oppisopimustoimistomme voi sijaita missä vain. Menemme sinne, missä ovat asiakkaamme, Tredun Mikko Heikkinen täydensi.

Koulutustarkastaja Päivi Myllymaa kertoi, että ammatillisen koulutuksen uudistuttua muutama vuosi sitten Tredu sai laajennetun oppisopimuskoulutuksen järjestämistehtävän. Sellainen on myös Saskylla.

– Koulutuksen järjestäjä voi siten järjestää hankinnan kautta myös niitä tutkintoja, joita sillä ei ole omassa järjestämisluvassaan, hän selvitti.

Keskustelussa tuli monesti esille, että käsitykset oppisopimuksen jäykkyydestä ja byrokraattisuudesta pitäisi taklata nopeasti yrityksille ja työnantajille suunnatulla oikealla viestinnällä. Tähän Peer Haataja lupasi toimia Tampereen kauppakamarin puolesta.


Kevään kauppakamariaamuja on jäljellä vielä kaksi. 14.5. aiheena ovat osatutkinnot ja 21.5. keskustellaan jatkuvasta oppimisesta. Ilmoittaudu mukaan täältä.

Teksti Päivi Eskelinen

Aloituskuva TAKK