Valkeakosken kauppakamariosasto järjesti tuplajuhlat

Markus Lehtinen (vas.) ja Timo Ritakallio (oik.) jakoivat Keskuskauppakamarin tunnustukset pitkästä kauppakamarityöstä ja ansiokkaasta toiminnasta elinkeinoelämän hyväksi Juha Luomalalle (toinen vas.) ja Kari Horsmalahdelle. Kuvasta puuttuu palkittu Seija Kivimäki, joka ei osallistunut juhlaan työesteen takia.

Markus Lehtinen (vas.) ja Timo Ritakallio (oik.) jakoivat Keskuskauppakamarin tunnustukset pitkästä kauppakamarityöstä ja ansiokkaasta toiminnasta elinkeinoelämän hyväksi Juha Luomalalle (toinen vas.) ja Kari Horsmalahdelle. Kuvasta puuttuu palkittu Seija Kivimäki, joka ei osallistunut juhlaan työesteen takia.

Valkeakosken kauppakamariosasto vietti koronan takia vuodella siirrettyä 50-vuotispäiväänsä ja juhli samalla 150 vuotta tänä vuonna täyttävää Valkeakosken teollisuutta. Historian siipien havina tuntui tuplajuhlassa monin tavoin.

Valkeakosken kauppakamariosasto perustettiin Tampereen kauppakamarin osaksi 20. tammikuuta 1971. Toiminnan tavoitteeksi kirjattiin ”taloudellisen tietoisuuden lisääminen Valkeakoskella”. Erityisen tärkeäksi nähtiin oppilaitosten ja opettajien elinkeinoelämää koskevan tiedon vahvistaminen.

Valkeakosken verkostoon kuuluu nykyään noin 70 yritystä.

– Kauppakamariosastosta on kasvanut toimija, joka osallistuu aktiivisesti Valkeakosken kehittämiseen. Teemme parhaillaan osaston hallituksessa uutta edunvalvontasuunnitelmaa. Pidämme yhtä myös epävirallisesti. Pari päivää sitten kalustimme porukalla taloa Ukrainasta paenneille perheille, kertoi juhlan avannut Valkeakosken kauppakamariosaston puheenjohtaja Markus Lehtinen.

Kaupunginjohtaja Minna Uschanoff muistutti elinvoimaisen elinkeinoelämän merkityksestä Valkeakoskelle.

– Teollinen historiamme alkoi tosiaan 150 vuotta sitten, kun Myllysaareen, keskelle nykyistä kaupunkia, perustettiin puuhiomo ja paperitehdas.

– Tehtaat loivat hyvinvointia. Yhtiöt rakennuttivat asuntoja ja myönsivät asuntolainoja työväelleen tyyppitalojen rakentamista varten. Yhtiöiden maksamien yhteisöverojen ja paperimiesten maksamien kunnallisverojen turvin rakensimme tänne sivistys- ja vapaa-ajan palveluja, joista nautimme vielä tänäkin päivänä.

2000-luvulla Valkeakoski joutui ennen näkemättömään rakennemuutokseen. Sellunkeitto loppui Tervasaaressa, paperikoneita myytiin ja Säteri Oy:n tarina päättyi.

Tänä päivänä Valkeakoski on jälleen voimissaan.

– Suurimpien työllistäjien lista ei enää koostu muutamasta suuresta tehtaasta, vaan listalla on yrityksiä useilta toimialoilta. On intoa kehittää uutta ja ottaa vastuuta koko yhteiskunnan toiminnasta. Yksi tärkeimmistä toimijoista ja uusien verkostojen rakentajista on Valkeakosken kauppakamariosasto, Uschanoff sanoi.

Lue juttu Valkeakosken kauppakamariosaston 50 vuodesta.



Tampereen kauppakamari on astunut koronanjälkeiseen aikaan taloudellisesti vakaana ja uudistuneena, kertoi Antti Eskelinen (vas.). Kevätkokousta johti kauppakamarin puheenjohtaja Juhani Lehti, sihteerinä toimi Juha Koski.

Tampereen kauppakamari on astunut koronanjälkeiseen aikaan taloudellisesti vakaana ja uudistuneena, kertoi Antti Eskelinen (vas.). Kevätkokousta johti kauppakamarin puheenjohtaja Juhani Lehti, sihteerinä toimi Juha Koski.

Harppaus digiajan kauppakamariksi

Juhlapäivän ohjelmaan kuului Tampereen kauppakamarin kevätkokous.

– Toimintamme on muuttunut melkoisesti kahden viime vuoden aikana, kun koronan ohjaamana uudistuimme digiajan kauppakamariksi. Jäsenmäärämme on koronan jälkeen kasvussa ja jäsenemme aktiivisia. Tämä antaa selkänojaa keskustella julkisen sektorin kanssa ja käyttää elinkeinoelämän ääntä, Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen summasi.

Tampereen kauppakamarin taloudellinen tilanne on vakaa. Lähes puolet tulorahoituksesta syntyy koulutustoiminnasta, jonka liikevaihto on Eskelisen mukaan hyvässä kasvussa. Myös HHJ-koulutusten kysyntä on korkealla ja yhteistyö koulutusten kehittämisessä Hallituspartnerit ry:n kanssa sujuu.

Lähiajan suurimpia asioita yrityksillekin on Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys. Paikallisesti tärkeää on hyvinvointialueen palvelustrategian luominen.

– Jäsenistömme on selkeästi tuonut esille, että Nato-jäsenyys tuo meille turvaa, tukee Suomen asemaa investointikohteena ja lisää yhteiskunnan vakautta.

– Pirkanmaan palvelustrategiassa ratkaistaan, kuinka tehokas, taloudellinen ja asiakasystävällinen julkisesta sosiaali- ja terveysalan palvelutuotannosta tulee. Toivon julkiselta sektorilta ja poliitikoilta näkemyksellisyyttä ja huomiota palvelujen laadukkuuteen, Eskelinen sanoi.

”Käsitys oikeasta korkotasosta hämärtynyt”

OP-ryhmän pääjohtaja, Keskuskauppakamarin puheenjohtaja Timo Ritakallio kuvasi puheessaan uutta, koronapandemian ja Ukrainan sodan sävyttämää maailmanjärjestystä.

Suomessa ongelmana on ollut talouskasvaun hitaus verrattuna esimerkiksi naapurimaihin.

– Se on osaksi seurausta siitä, että olemme hidastelleet työperäisen maahanmuuton edistämisessä, Ritakallio sanoi.

– 2000-luvun johtavat asiat ovat globalisaatio ja vapaa kauppa. Jo vähän ennen pandemiaa näimme merkkejä, että nämä trendit eivät jatku samalla tavoin. Kun pandemia alkoi, maat kääntyivät sisäänpäin. Hyvä esimerkki tästä oli keskustelu rokotteista tai matkustusrajoituksista. Kaikki miettivät niitä omasta näkökulmastaan, ei kokonaisuutena.

– Toinen asia, johon on syntymässä muutos, ovat korot. Niiden nousu on alkanut. Odotettavissa on siirtyminen kohti tasapainokorkoja, joka tarkoittaa 3–4 prosentin korkotasoa.

Ritakallion mielestä käsitys oikeasta korkotasosta on hämärtynyt.

– Osallistuin äskettäin eduskunnan talousvaliokunnan kokoukseen, jossa käsiteltiin taloussuunnitelmaa vuosille 2023–2026. Suunnitelman mukaan joka vuosi hankittaisiin useita miljardeja lisää velkaa sillä perusteella, että elämme poikkeusaikoja. Oma neuvoni on, että korkoihin pitäisi suhtautua julkisessa taloudessa erityisellä huolella. Nyt ajattelu on vinoutunutta ja velkaantuminen siten nopeaa.

Talouden näkymiä Ritakallio sanoi katsovansa silti luottavaisena.

– Kotitaloudet ovat poikkeuksellisen vahvassa taloudellisessa kunnossa. Niillä ei ole koskaan ennen ollut näin paljon säästöjä ja arvopaperisijoituksia. Kuluttajat kuluttavat rahaa jo saman verran kuin ennen pandemiaa, ja palveluihin ja matkustamiseen käytetään pikkuhiljaa yhä enemmän. Myös yritykset ovat taseiltaan poikkeuksellisen vahvoja.

– OP-ryhmä arvioi, että Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1,5-2 prosenttia ja ensi vuonna noin prosentin. Rahapolitiikka kiristyy ja korot jatkavat nousuaan. Suomen talous kyllä selviää.

Valkeakosken kauppakamariosastoa juhlivat Erkki Kuivajärvi (vas.), Jarmo Lindberg ja Antti Eskelinen. Kauppakamariosaston pitkäaikainen jäsen Erkki Kuivajärvi kuuluu kauppakamariosaston hallitukseen ja on toiminut myös kauppakamariosaston puheenjohtajana.

Valkeakosken kauppakamariosastoa juhlivat Erkki Kuivajärvi (vas.), Jarmo Lindberg ja Antti Eskelinen. Kauppakamariosaston pitkäaikainen jäsen Erkki Kuivajärvi kuuluu kauppakamariosaston hallitukseen ja on toiminut myös kauppakamariosaston puheenjohtajana.

”Tärkeintä on maanpuolustustahto”

Puolustusvoimien entinen komentaja (2014–2019), kenraali Jarmo Lindberg selvitti Ukrainan sodan asetelmia. Arvio Venäjän menestyksestä oli karu.

– Kaikki, mikä saattoi alussa mennä Venäjän hyökkäyksessä pieleen, myös meni.

– Sodan ensimmäinen vaihe uhkasi Ukrainan olemassaoloa, kun Venäjä lähti hyökkäämään vallatakseen maan ja kaataakseen sen hallituksen. Nyt eletään sodan toista vaihetta, joka onkin uhka Venäjän hallinnolle ja Putinille lähipiireineen. Lännen kalustotuki Ukrainalle on kiihtynyt, viime viikkoina hanat ovat suorastaan avautuneet. Venäjällä on myös joukkoja ja kalustoa, mutta eteneminen on ollut vaihtelevaa.

– Tilanne on juuri nyt erittäin vaarallinen. Jos tilanne kääntyy entistä enemmän Venäjälle tappioksi, miten se reagoi? Tuleeko ylin johto entistä epätoivoisemmaksi?

Lindbergin mukaan Suomeen kohdistuu tälläkin hetkellä informaatiovaikuttamista.

– Suomi on vaikuttamistoimille vähän huono kohde. Meillä ei ole merkittävää venäläisvähemmistöä Ukrainan tai Baltian tavoin, meillä ei ole venäläisiä tv-kanavia. Olemme hyvin koulutettuja. Vaikutusyritykset kääntyvät helposti itseään vastaan. Ehkäpä Venäjän informaatiovaikuttaminen onkin näytöstä lähinnä sen omalle väelle.

Lindberg luetteli maanpuolustuksen faktoja: Suomessa on 900 000 henkilöä, jotka ovat saaneet sotilaskoulutuksen. Sodanaikaisten joukkojen vahvuus on 280 000, mikä on enemmän kuin muilla Pohjoismailla yhteensä. Suomella on Puolan ohella Euroopan suurin kenttätykistö.

– Välillä kuulee sanottavan suomalaisittain vähäteltynä, että meillä ei oikein ole mitään. Edellisten lukujen valossa tekisi mieli kysyä, paljonko sitten pitäisi olla. Mielestäni meiltä löytyy kyllä kättäpitempää.

– Silti tärkeintä on kansalaisten maanpuolustustahto. Eurooppalaisissa mittauksissa Suomi on siinä toistuvasti ykkönen.

– Kuluva viikko näyttää, muuttuko asetelma entisestään. Saammeko entistä leveämmät hartiat tai ”isonveljen” takaamaan puolustustamme, Lindberg sanoi.

Tunnustusta pitkäaikaisille toimijoille

Juhlassa palkittiin Seija Kivimäki ja Juha Luomala Keskuskauppakamarin kultaisella elämäntyömerkillä ja Kari Horsmalahti kauppakamarin ansioristillä.

Palkitsemisperusteiden mukaan proviisori Seija Kivimäki on tehnyt pääasiallisen työuransa apteekkiliiketoiminnassa ja osallistunut myös muuhun perheyritystensä liiketoimintaan. Hän on toiminut 15 vuotta aktiivisesti Valkeakosken kauppakamariosaston hallituksen jäsenenä ja muissa kauppakamarin luottamustehtävissä.

Toimitusjohtaja Juha Luomala on johtanut menestyksekkäästi ensin Valkeakosken Osuuspankkia ja pankkifuusion jälkeen Etelä-Pirkanmaan Osuuspankkia. Luomala on toiminut Valkeakosken kauppakamariosaston puheenjohtajana kahteen otteeseen ja osallistunut aktiivisesti paikallisen elinkeinoelämän kehittämiseen.

Toimitusjohtaja Kari Horsmalahti on johtanut Levy- ja teräsrakenne Horsmalahti Oy:tä vuodesta 1976. Pk-teollisuuden voimakkaana puolustajana tunnettu Horsmalahti on ollut Valkeakosken kauppakamariosaston jäsen vuodesta 1991, kuulunut koko ajan kauppakamariosaston hallitukseen ja toiminut myös osaston varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana.

Kauppakamariosaston asiamies Petri Ahonen (vas.) ja Markus Lehtinen junailivat hyvin sujuneet viisikymppiset.

Kauppakamariosaston asiamies Petri Ahonen (vas.) ja Markus Lehtinen junailivat hyvin sujuneet viisikymppiset.

Valkeakosken kaupunginjohtaja Minna Uschanoff (edessä) tutustui muun juhlaväen tavoin kevätkokouksessa jaettuun Tampereen kauppakamarin vuosikertomukseen, jonka jäsenistö saa myös postitse.

Valkeakosken kaupunginjohtaja Minna Uschanoff (edessä) tutustui muun juhlaväen tavoin kevätkokouksessa jaettuun Tampereen kauppakamarin vuosikertomukseen, jonka jäsenistö saa myös postitse.

Teksti ja kuvat Päivi Eskelinen