Vaikuttamissuunnitelma 2023 julki, edunvalvojat tiivistävät yhteistyötään

Vaikuttamissuunnitelmaan kootaan vuosittain Tampereen kauppakamarin keskeiset edunvalvonnan tavoitteet, kohteet ja toimet.

Tampereen kauppakamarin Vaikuttamissuunnitelma 2023 on ilmestynyt. Tällä kertaa julkaisua on täydennetty Pirkanmaan hallitusohjelmatavoitteilla. Samalla osoitetaan sitoutumista alueelliseen edunvalvontatyöhön ja tamperelaiseen tapaan toimia yhdessä.

– Puhumme kaikki yhdellä suulla Pirkanmaalle tärkeiden asioiden puolesta, sanoi julkistamistilaisuuden avannut kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja Juhani Lehti.

Vaikuttamissuunnitelmassa 2023 on kolme teemaa: työvoima ja osaaminen, saavutettavuus ja kilpailukykyiset yhteydet sekä kansainvälistyminen ja uudet markkinat.

– Teemat nousevat jäsenistön tarpeista ja yritysten ja luottamushenkilöiden viesteistä, alusti johtaja Markus Sjölund Tampereen kauppakamarista.

Saavutettavuus ja kilpailukykyiset yhteydet -teeman asiat ovat pitkissä kantimissa, ja niistä on Sjölundin mukaan jaksettava pitää ääntä vuodesta toiseen.

– Pääradan peruskorjaus on venynyt lähes vuosikymmenien pituiseksi hankkeeksi, ja siihen olennaisesti kuuluvan Tampereen henkilöratapihan rahoitus on edelleen auki.

– Raideliikenteessä on nyt keskitettävä pääradan kehittämiseen. Viime aikoina julkisuudessa ollut suurnopeusyhteys eli Suomi-rata kuuluu tulevaisuuteen ja vaatii vielä paljon selvityksiä.

Pääradan tavoin vaikuttamissuunnitelman kestoaiheita ovat yhä vähemmän rahoitusta saava perusväylänpito ja pikaista korjausta vaativat valtatiet 9 ja 3.

Erityishuomiota vaikuttamissuunnitelmassa saavat kansainvälistyminen ja uudet markkinat.

– Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuosi sitten aiheutti turbulenssia myös yrityksille. Onneksi Venäjän-markkinoiden merkitys ei ollut vientiyrityksillemme yhtä merkittävä kuin monella muulla alueella. Yritykset olivat myös ennakoineet toimintojaan viisaasti vuoden 2014 tapahtumien jälkeen, Sjölund sanoi.

– Koska seurauksia kuitenkin oli, kauppakamari tukee yritysten vientitoimia lähimarkkinoille ja uusien markkinoiden selvittämisessä. Näistä lupaavimmat ovat USA ja Japani.

Kauppakamariin on perusteilla lisäksi uusi kansainvälisen kaupan työryhmä.

– Pandemia ja Ukrainan sota osoittivat, että kaupan esteisiin paneutuville ”nopean toiminnan joukoille” olisi tarvetta. Helmikuussa ensi kertaa kokoontuvassa ryhmässä on mukana vientiyritysten johtoa ja vientiprosessien osaajia.

Työryhmästä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Markus Sjölundiin.

TAMKin rehtori Tapio Kujala esitti tilaisuudessa vakavan pyynnön yrityksille. – Tarvitsemme kansainvälisille opiskelijoille harjoittelupaikkoja. Jos niitä ei ole, emme voi osaltamme edistää työperäistä maahanmuuttoa.

Kansainväliset opiskelijat ovat resurssi

Työvoima- ja koulutuspoliittisista asioista vastaava johtaja Peer Haataja alusti osuutensa kylmillä faktoilla: Viime vuonna Suomessa kuoli historiallisen paljon ihmisiä ja vauvoja syntyi historiallisen vähän. Maahanmuutto Suomeen oli suurempaa kuin koskaan aikaisemmin.

Työvoiman ja osaamisen näkökulmasta muutos on käänteentekevä.

– Asioille on yritetty tehdä jotain, mutta näyttää siltä, että jonkinlainen kriisi täytyy syntyä, ennen kuin poliittisessa päätöksenteossa herätään, Haataja sanoi.

Vaikuttamissuunnitelman työvoimaa ja osaamista koskevat tavoitteet on johdettu yritysten tarpeista ja kokemuksista sekä Pirkanmaan koulutusryhmästä, jossa kauppakamari on mukana.

– Koulutuksessa Pirkanmaa kärsii asemastaan kasvumaakuntana. Oppilaitosten valtionrahoitus laahaa jäljessä koko ajan.

Kansainvälisen työvoiman rekrytoinnin edistäminen vaatii toimia. Yritysten suorat rekrytoinnit ulkomailta kasvavat ja Tampereelle tulee vuosittain runsaasti ulkomaisia opiskelijoita. Tänne jäädessään opiskelijat olisivat iso mahdollisuus työvoimaa etsiville yrityksille.

Seuraavan hallituksen tulisi Haatajan mukaan luoda yritysten kansainvälisille osaajille ja opiskelijoille samantyyppinen palvelu- ja kotouttamisjärjestelmä, joka on tarjolla muilla perusteilla Suomeen tuleville ihmisille.

– Kansainvälisen maisteriohjelman opiskelija on täällä vain kaksi vuotta. Hänelle pitäisi tarjota heti palveluja, joilla hän tutustuu suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. Muussa tapauksessa hän hoitaa opiskelut nopeasti ja lähtee pois.

– Jotkut alueet tarjoavat palveluja myös yrityksille, esimerkiksi International House Tampere on tehnyt hienoa työtä. Meillä on valmiudet tiivistää yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa.

Johtaja Jussi Tanhuanpää Lujatalo Oy:stä sanoi, että yritysten kannattaisi muutoinkin ottaa nykyistä enemmän harjoittelijoita.

– Pitäisi katsoa eteenpäin pitkällä perspektiivillä. Harjoitteluilla saisimme kiinnitettyä nuoria alalle.

– Kun rakennusala aloitti uudelleen ammattikorkeakoulujen kanssa mestarikoulutuksen, rakennusteollisuuden yritykset sitoutuivat tiettyyn vuosittaiseen harjoittelijoiden määrään, jotta uusi koulutus saatiin aloitettua. Löytyisikö tästä mallista ratkaisu kansainvälisten opiskelijoiden tilanteeseen, Tanhuanpää ehdotti.

Kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen muistutti, että kaikki keinot on otettava käyttöön, sillä Suomi kilpailee työvoimasta muiden Euroopan maiden kanssa. Esimerkiksi Konepajakoulun mallia voisi laajentaa useille toimialoille.

Lue lisää Konepajakoulusta täältä.
​​​​​​​

Edunvalvontatyö ei lopu koskaan. Anna-Kaisa Ikonen ja Lauri Lyly kommentoivat Pirkanmaan tavoitteita ja näkivät alueen tulevaisuudessa myös paljon hyvää.

”Pääradan kunnostuksessa voi katsoa peiliin”

Tilaisuudessa oman kommenttipuheenvuoronsa pitivät Tampereen pormestari, eduskuntaan kokoomuksen edustajana ehdolle lähtevä Anna-Kaisa Ikonen ja sosiaalidemokraattien ehdokas, Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtaja Lauri Lyly.

Ikosen mukaan koulutuspolitiikkaa tehdään nykyään pitkälti aluepoliittisin perustein.

– Koulutuksen aloituspaikat hajaannutetaan eri puolille Suomea sen sijaan, että niitä ohjattaisiin kasvukeskuksiin, missä ovat nuoret, työtä ja kysyntää.

– Kuuden suurimman kaupungin selvitys osaamistarpeista vuoteen 2040 mennessä kertoo, että myös kansainvälisiä osaajia tarvitaan. Ulkomaisen rekrytoinnin esteitä on purettava seuraavalla hallituskaudella, hän sanoi.

Ikonen näkee vihreässä kasvussa mahdollisuuksia pirkanmaalaisille yrityksille samalla tavoin kuin Nato-jäsenyydestä on hyötyä Pirkanmaan puolustusteollisuudelle. EU:n suunnitelmia perustaa sirujen osaamiskeskuksia on Ikosen mukaan seurattava tarkoin. Suomessa keskuksen luontainen paikka olisi Tampereella Nokian sirukehityksen ja Tampereen yliopiston sirututkimuksen takia.

– Katseet kannattaa kääntää reippaasti länteen, Ikonen sanoi.

Lauri Lyly muistutti Tampereen kovasta kasvusta 2000-luvulla ja sen antamasta mahdollisuuksista luoda uutta yritystoimintaa. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen on keskeistä. Ulkomaisten opiskelijoiden virta ei saa tyrehtyä.

– Meidän pitää työpaikoilla tehdä nykyistä enemmän ja lähentää koulutuksen ja työelämän yhteistyötä.

Saavutettavuudesta Lyly sanoi, että pääradan kunnostuksen venyminen harmittaa.

– On kuultu varmaan 20 vuotta kunnostuksen tarpeesta. Mekin Tampereella voisimme katsoa peiliin.

– Päärata pitää kunnostaa tällä vuosikymmenellä, mutta se ei tuo vielä lisää kapasiteettia. Päärataa on ajateltava vähän isompana juttuna. Väylää on jatkettava Tornioon ja Narvikin satamaan saakka, ja lisäraiteet on tehtävä eurooppalaisella leveydellä. Joskus tulevaisuudessa mennään Tallinnaan Suomenlahden yli. Turvallisuuden takia tarvitsemme yhteyden Atlantille asti, hän sanoi.

Tutustu Vaikuttamissuunnitelma 2023:een.