Vaikuttamisfoorumissa todettua: linjaukset ovat hyvät, nyt vain tekoja

Anna-Kaisa Ikonen ja Lauri Lyly ovat olleet vaikuttamissuunnitelman vakiokommentoijia. Uusi kommentaattori Keijo Hämäläinen täydensi keskustelua Tampereen korkeakouluyhteisön näkökulmasta.

Pirkanmaa keulii menestyjien sarjassa, mutta paljon on vielä tehtävää, eikä laakereilleen saa jäädä lepäämään. – Lisätään etumatkaa, jotta meillä on varaa tehdä joskus virheitä, tiivisti Tampereen yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen vaikuttamisfoorumissa.

Tampereen kauppakamarin keskeiset edunvalvonnan teemat kokoava Vaikuttamissuunnitelma 2024 sai luottamushenkilöiltä ja sidosryhmiltä hyväksyvää palautetta. Suunnitelma sisältää neljä teemaa: saavutettavuus, monialaiset osaajat, uudistuva teollisuus ja kestävä kaupunkipolitiikka.

Tutustu Vaikuttamissuunnitelma 2024:ään.

Saavutettavuus ja osaamisen vahvistaminen pysyvät suunnitelman kärkipaikoilla vuodesta toiseen, eikä syyttä.

– Kun ne ovat kunnossa, myös perusta menestymiselle on kunnossa, suunnitelmaa ensimmäisenä vaikuttamisfoorumissa kommentoinut alue- ja kuntaministeri Anna-Kaisa Ikonen sanoi ja tähdensi samana hengenvetoon aktiivisuutta siruosaamiskeskuksen saamiseksi Tampereelle.

– Myös Espoossa on alan osaamista. Kehä kolmosen sisällä on helppo katsoa sisäänpäin, joten nyt on pidettävä ääntä. Tavoittelemme osaamiskeskuksessa yhteistyötä Espoon kanssa.

Ikosen mukaan suurta iloa tuottavat Tampereen henkilöratapihan saneerauksen ja kymmenkunta vuotta vireillä olleen asemakeskushankkeen aloittaminen.

– Emme saa unohtaa Tampere-Pirkkalan lentoasemaa. Käytetään kotikentän yhteyksiä, vain sillä tavoin ne saadaan pidetyksi.

Kaupunkipolitiikasta Ikonen nosti esille kaupunkiympäristön viihtyisyyden ja turvallisuuden, joihin tarttui myös yleisöstä vaikuttamissuunnitelmaa kommentoinut tavaratalo Stockmannin johtaja Päivi Itkonen-Melartin.

– Ydinkeskusta vetovoiman eteen on tehty paljon Tampereella. Tällä tiellä on hyvä jatkaa, Itkonen-Melartin sanoi.

– Mutta kasvukipujakin on. Turvallisuuteen on yksittäisen toimijan vaikeaa ottaa kantaa omilla kasvoillaan. Yrittäjät ovat tehneet yhteistyötä Sisä-Suomen poliisin ja Tampereen kaupungin kanssa. Missä ja kuinka voisimme edistää tätä asiaa yhdessä, hän aprikoi.

Johtaja Markus Sjölund Tampereen kauppakamarista lupasi tukea.

– Mietitään toimia kauppakamarivetoisesti ja otetaan työhön mukaan yrittäjäjärjestöjä, hän sanoi.

Päivi Itkonen-Melartin toivoi, että kaupungin turvallisuutta parannetaan yhdessä vetovoiman kehittämisen kanssa.

Muuttovoittoalue tarvitsee kohtuuhintaista asumista

Tampereen kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Lauri Lyly kaipasi vaikuttamissuunnitelmaan mainintaa kohtuuhintaisen asumisen edistämisestä.

– Se voisi olla kaupunkipolitiikan alakohtana. Kohtuuhintainen asuminen palautetaan pöydälle myös valtion ja Tampereen kaupunkiseudun kuntien MAL-sopimuksessa. Tampereelle muutti viime vuonna 6000 ihmistä, joten asiaa olisi pidettävä esillä koko ajan.

Uudistuva teollisuus -teema on Lylyn mielestä hyvä kokonaisuus, joka sisältää niin Pirkanmaan teollisen selkärangan, mikrosirut kuin kriiseissä pärjäämisen.

– Nämä on juuri niitä asioita, jotka ovat EU:ssa eniten esillä, ja niihin meidän on iskettävä. Osaamisemme on parhaimmillaan tässä kokonaisuudessa.

Saavutettavuutta kommentoidessaan Lyly ilmaisi pettymyksensä hallitusohjelman ”kunnianhimottomaan” pääradan kehittämisen linjaukseen.

– Päärata on koko Suomen elinvoimarata Helsingistä ylöspäin Tampereelle, Pohjanmaalle, Ouluun ja Narvikiin asti. Olen todella harmissani, että Suomi-radan suunnittelu pantiin jäihin.

– Tiehankkeista olen vaikuttamissuunnitelman kanssa samaa mieltä, mutta haastan kehittämisjärjestyksen valtatie 3:lla, Lyly sanoi. Hän lisäisi ensiksi kaistoja Pirkkahallin kohdalle, sitten olisi vuorossa 2-kehätien rakentaminen Sääksjärveltä lentoasemalle ja niiden jälkeen Puskiaisten oikaisu.

Ekosysteemeistä tekosysteemeihin

Tampereella vajaan vuoden asunut Tampereen yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen sanoi katsoneensa pitkään kateellisena tekemisen meininkiä Tampereella.

– Nyt kun katson sitä sisäpuolelta, näyttää vieläkin paremmalta. Kilpailu hyvinvoinnista, kasvusta ja osaajista on kuitenkin kovaa, ja vaikka meillä on kaulaa muihin nähden, etumatkaa on lisättävä, jotta olisi varaa tehdä joskus virheitäkin.

Hämäläisen mukaan verkostomaisen yhteistyön ja ekosysteemien johtamista kannattaa kehittää entisestään, pyrkiä ekosysteemeistä tekosysteemeihin, kuten hän ilmaisi.

– On kyse eri asiasta kuin organisaation johtamisesta. Ekosysteemien johtamisen kyvykkyyttä voitaisiin lisätä myös koulutuksella.

Ehdotus sai kannatusta yleisöstä. Pirkanmaan hyvinvointialueen innovaatiojohtaja Matti Eskola esitti, että pirkanmaalaista yhteistyökulttuuria kehitettäisiin tekemisen esteitä purkavalla ohjelmalla.

Keijo Hämäläinen nosti jälleen esille kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelupaikat. Niitä tarvitaan lisää kipeästi. Opiskelijat odottavat kiinnittyvänsä suomalaiseen työelämään jo opiskeluaikanaan.

– Nuoret tulevat Suomeen työpaikan, eivät pelkästään koulutuspaikan perässä. Muutto toiseen maahan on heille investointi, ja olisi tosi tärkeää pystyä viestimään heille, että kun tulette Tampereelle, täällä on työpaikkoja ja hyvä ympäristö elää.

Keskustelu kävi vilkkaana. Arto Pirttilahti (vas.) oli huolissaan pirkanmaalaisten edustajien puuttumisesta parlamentaarisesta Liikenne 12 -työryhmästä. Jussi Tanhuanpää muistutti oman lentoaseman tarpeellisuudesta, ja Jocka Träskbäck kommentoi Puskiaisen mahdollista oikaisua valtatie 3:lla – Jos tahdomme tilaa vaativaa yritystoimintaa Pirkanmaalle, Puskiaisen oikaisu on tehtävä, hän sanoi.

Tekeminen ei lopu koskaan

Kauppakamarin aluesuunnittelu- ja liikennevaliokunnan puheenjohtaja Jussi Tanhuanpää muistutti Tampere-Pirkkala lentoaseman ja hyvien yhteyksien tärkeydestä.

– Pirkanmaa ja Suomi elää viennistä, ja siruteknologia on mitä suurimmassa määrin kansainvälistä bisnestä. Lentoaseman kehittämisen on pysyttävä edunvalvonnassa kärkipaikoilla.

Tanhuanpää otti kantaa myös kohtuuhintaiseen asuntorakentamisen ja maahanmuuttajien työllistymisen puolesta.

– Meillä on maahanmuuttajien työllistymisessä kaksi rakenteellista ongelmaa. Järjestelmämme eivät aidosti tue heidän työllistymistään ja kouluttamista. Toisaalta yrityksinä emme työllistä heitä riittävästi. Molempia pitää vauhdittaa tukitoimilla.


Teksti ja kuvat Päivi Eskelinen