Vaikuttajafoorumi: menestyvän kunnan tunnistaa kyvystä tehdä päätöksiä

Vahva osaamispohja, hyvä liikenteellinen saavutettavuus sekä kyky ja halu muutoksen hyödyntämiseen paaluttavat Tampereen menestystä. Kuva Laura Vanzo, Visit Tampere.

Kunnan kyky tehdä päätöksiä ja hallita muutosta voivat olla sille saavutettavuuttakin tärkeämpiä kilpailukykytekijöitä, todettiin syksyn Vaikuttajafoorumissa.

Pirkanmaan edunvalvontaryhmän koolle kutsuma tilaisuus kokosi yhteen maankunnan päättäjiä sekä elinkeinoelämän ja organisaatioiden edustajia. Tällä kertaa pohdittiin saavutettavuuden merkitystä kuntien kilpailukyvylle.

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen näki Tampereella kolme menestystekijää: vahva osaamispohja, hyvä liikenteellinen saavutettavuus sekä kyky ja halu hyödyntää muutosta.

– Osaajapula on huolestuttava ilmiö, ja sen ratkaisemiseksi on tehtävä töitä paikallisesti ja valtakunnallisesti. Katseet on käännettävä laajemmalle ja houkuteltava ammattitaitoista työvoimaa myös ulkomailta.

– Pandemian jälkeen työnteon tavat ja paikat ovat muuttuneet. Monipaikkainen työ on tuli jäädäkseen, ja se avaa uusia mahdollisuuksia. Tampereella on mahdollisuus profiloitua monipaikkaisen työn keskuksena, jossa kehitetään erilaisia työn ja asumisen muotoja.

Suomen 12-vuotista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa ja sitä toteuttavaa investointisuunnitelmaa Ikonen luonnehti sanoen, että pullat ovat nyt aika hyvin uunissa.

– Aina ei ole ymmärretty Tampereen roolia merkittävänä kasvukeskuksena ja liikenteen solmukohtana. Tätä meidän viestittävä edelleen. Liikenne12-suunnitelmassa keskeiset hankkeemme ovat aika hyvin tunnistettu, ja nyt on huolehdittava niiden eteenpäin viemisestä.

Suuret kaupunkiseudut ovat Ikosen mukaan hyötyneet muutoksesta viime vuosikymmeninä. Tampereelle on syntynyt positiivinen kierre. Haasteina ovat asuntotuotannon riittävyys ja palvelujen kysynnän voimakas kasvu.

– On suunnattava erityistä huomiota siihen, että kasvu on taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää.

Pääradan perusparannus ja sen kehittäminen eli uusien raiteiden rakentaminen ovat Anna-Kaisa Ikosen mukaan talouden kehittymisnäkymien kannalta kriittinen asia sekä alueellisesti että kansallisesti. – Pääradan vaikutusalueella asuu yli puolet suomalaisista ja alueella syntyy merkittävä osa bruttokansantuotteesta.

Kunnilla on paljon työkaluja

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen alleviivasi puheenvuorossaan kunnan uudistumiskyvyn tärkeyttä.

– Jos maakunta tai kunta ei ole elinvoimainen, eipä sillä saavutettavuudellakaan tee mitään. On todella tärkeää, että päättäjät ja muut toimijat tuovat yhdessä esiin kunnan halua olla elinvoimainen.

– Varsinkin maankäytöllä ja kaavoituksella kunta osoittaa kykynsä luoda eteenpäin katsovia päätöksiä. Kansainvälisessä kaupassa puhutaan maariskistä, ja samalla tavoin voitaisiin puhua kuntariskistä, kun yritys suunnittelee investoivansa tiettyyn paikkaan.

Karhunen muistutti, että kunnat ovat merkittäviä toisen asteen oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen omistajia.

– Kunnilla on oltava myös hyvin tavoitteellinen oppilaitosten omistajapolitiikka. On oltava halua ja kykyä elää ajassa, investoida riittävästi ja tehdä ketteriä päätöksiä.

Korkeakouluyhteistyö, lahjoitusprofessorit ja hanketoiminta ovat Karhusen mukaan Pirkanmaalla hyvin hallussa. Pelkkä korkeakoulun sijoittuminen alueelle ei takaa elinvoimaa. Sitä syntyy, jos korkeakoulun kanssa osataan tehdä yhteistyötä.

Kunta voi edistää elinvoimaa myös hankinnoillaan, avoimella datalla, kehittämällä elinkeinopalvelujaan, kokoamalla kehittäjäyhteisöjä ja tukemalla seudullista yhteistyötä.

– 2000-luvun alussa sanottiin Pirkanmaasta, että siellä on Tampere ja ei-Tampere. Tällä kuvattiin sisäistä vastakkainasettelua. Tänä päivänä en näe sellaista. Päinvastoin. Näen hyvän ja hedelmällisen yhteistyön ja onnistuneen roolituksen, jossa jokaisella kunnalla on merkitystä osana kokonaisuutta.

Kunnan onnistunutta edunvalvontaa Minna Karhunen kuvasi pitkäjänteiseksi verkostoissa toimimiseksi. – Suurimpia edunvalvontavoittoja ei pysty kertomaan julkisuudessa. Ne ovat tulosta työstä, jota tehdään vaikuttavilla paikoilla jatkuvasti ja keskustelemalla kulisseissa. Silloin päätösten pohjiin saadaan oikeat asiat. Kuva Kuntaliitto.

Kasautumisesta merkittäviä etuja

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen puhui urbanisoitumisen ja kasautumisen hyödyistä alueille ja yrityksille.

– Tiedetään, että kun kaupungin asukasmäärä kaksinkertaistuu, sen tuottavuus kohoaa 3–8 prosenttia, ja mitä enemmän tietyn toimialan yrityksiä kasaantuu alueelle, yksittäisen yrityksen tuottavuus voi nousta 4,5 prosenttia.

– Edut ovat siis hyvin merkittävät. Kun yritykset miettivät sijoittumistaan, yhteisillä työmarkkinoilla on painoarvoa. Informaatiovirrat ja toisilta oppiminen tehostuvat kasautuneilla alueilla. Kasautuneilla alueilla syntyy myös paljon kilpailua, ja se on yksityisille yrityksille myönteistä. Se potkii eteenpäin, samalla kun tehokkuus ja tuottavuus nousevat.

Tampereen tulevaisuutta arvioidessaan Kuismanen näki kaupungissa Suomen toisen metropolin.

– Tampere on saavutettava, vetovoimainen ja päätöksentekokykyinen. Tampereella on kyetty tekemään määrätietoisesti pitkän aikavälin päätöksiä, mikä lisää luottamusta ja antaa vakautta myös yrityksille.


Mika Kuismasen mukaan yrityksille houkuttelevin alue on sellainen, joka on osoittaa jämäkkää päätöksentekokykyä. Kuva Markus Sommers.

Kunnankin on osoitettava luovuutta

Kunnan näkökulmia päivän teemaan avasi Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Anne Heusala.

– Väestö vähenee, ja se merkitsee sopeutumista ja talouden tasapainon jatkuvaa hakemista. Sopeutuminen edellyttää uutta ajattelua ja päätöksentekokulttuuria. Lisäksi tarvitaan uskallusta ajatella toisin, koko ajan on oltava etunenässä haistelemassa, mitä tapahtuu.

– Ketteryyttä ja luovuutta ei ihan heti yhdistetä kunta-alaan, mutta niitä kyllä edellytetään meiltä. Pitää osata yhdistää vanhaa uuteen ja tehdä siitä uudenlaisia avauksia päätöksentekoon. Lisäksi on ajateltava asioista luovasti, mikä edellyttää debattia ja keskustelua kaikkien osapuolten kesken, Heusala sanoi.

Yhteisöllisyys ja paikallisidentiteetti ovat taidetta ja teollisuutta yhdistävälle Mänttä-Vilppulalle merkittäviä voimavaroja, Anne Heusala sanoi.

Elinvoimaa kilpailukyvystä


– Globaalitaloudessa elinvoima lähtee hyvästä kilpailukyvystä. Valtion, kuntien ja yritysten suuri haaste on, millä taklaamme kustannustason nousua, sanoi Tampereen kauppakamarin puheenjohtaja Juhani Lehti.

– Meillä on meneillään noususuhdanteen ehkä kiivain vaihe. Samaan aikaan valtio velkaantuu vauhdilla ja moni kunta on talousarviossaan pakkasella. Uutta sääntelyä pukkaa EU:sta ja itse nokitamme lisää.

– Valtiovalta asettaa raamit kunnille, Lehti muistutti ja antoi esimerkin: 1970-luvulla oli kunnilla 114 lakisääteistä tehtävää, 2012 niitä oli 535 ja alkuvuodesta 2021 noin 700 tehtävää, joista tulee noin tuhat velvoitetta.

Juhani Lehti muistutti puheenvuorossaan kustannuskilpailusta. – Kunnat kohtaavat ongelmia myös ilmastoedelläkävijyydestä. En tarkoita, etteikö toimia pitäisi tehdä, mutta edelläkävijyys on kallista ja haastavaa.

Teksti Päivi Eskelinen