Tuore selvitys naisjohtajien määrästä, Suomi jäämässä jälkeen terävimmästä kärjestä

Naisten osuus hallituksissa ja johtoryhmissä on Suomessa vajaa 33 prosenttia, kun se vertailun kärkimaissa on jo lähes 40 prosenttia.

Naisten osuus EU- ja ETA-maiden suurimpien ja vaihdetuimpien pörssiyhtiöiden hallituksissa ja johtoryhmissä on kasvanut, selviää Keskuskauppakamarin uusimmasta naisjohtajakatsauksesta.

Jo yli puolessa jäsenmaista naisten osuus hallituksen jäsenistä on yli 30 prosenttia ja johtoryhmän jäsenistä yli 20 prosenttia. Vaikka Suomi sijoittuukin edelleen kärkikymmenikköön kummassakin vertailussa, olemme jäämässä jälkeen terävimmästä kärjestä.

Naisten keskimääräinen osuus EU-maiden suurimpien ja vaihdetuimpien pörssiyhtiöiden hallituksissa nousi viime vuonna jo 34 prosenttiin.

Suomessa naisten osuus OMH25-indeksiin kuuluvien pörssiyhtiöiden hallituksissa oli 38 prosenttia ja kaikkien pörssiyhtiöiden hallituksissa 33 prosenttia.

Pörssiyhtiön hallituksen puheenjohtajana ja toimitusjohtajana nainen on edelleen harvinaisuus kaikkialla.
Myös johtoryhmätasolla naisten osuus on kasvanut selvästi, mutta hallituksia hitaammin. Naisten keskimääräinen osuus EU-maiden suurimpien ja vaihdetuimpien pörssiyhtiöiden johtoryhmien jäsenistä oli viime vuonna 22 prosenttia.

Suomessa naisten osuus OMXH25-indeksiin kuuluvien pörssiyhtiöiden johtoryhmissä oli toimitusjohtajat mukaan lukien 28 prosenttia ja kaikkien pörssiyhtiöiden johtoryhmissä 26 prosenttia.

– Erot eri EU-maiden välillä ovat kaventuneet sekä hallitus- että johtoryhmätasolla. Hallitustasolla kasvua vauhdittavana tekijänä on monessa maassa ollut kiintiölainsäädäntö. Vuonna 2026 koko EU:ssa voimaan tulevien kiintiötavoitteiden takia kärki tiivistyy jatkossa entisestään, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala.

– Vaikka Suomi edelleen sijoittuukin kärkikymmenikköön sekä hallitus- että johtoryhmävertailussa, näyttää siltä, että olemme jäämässä jälkeen terävimmästä kärjestä. Yhteenlaskettuna naisten osuus hallituksissa ja johtoryhmissä on meillä vajaa 33 prosenttia, kun se vertailun kärkimaissa on jo lähes 40 prosenttia, Kajala sanoo.

Vertailusta selviää myös, että tulevat hallituskiintiöt eivät ole mikään pikaratkaisu naisjohtajuuden edistämiseksi. Suuressa osassa niistä maista, joissa on ollut voimassa kiintiölainsäädäntöä, naisten osuus johtoryhmässä on pysynyt edelleen alhaisella tasolla.

– Pidemmällä aikavälillä hallitusten sukupuolijakauman tasapainottuminen voi kuitenkin tasapainottaa myös johtoryhmien sukupuolijakaumaa. Esimerkiksi Norjassa, Islannissa ja Ranskassa naisten osuus johtoryhmien jäsenistä on viime vuosina kasvanut selvästi.

Työtä naisjohtajuuden edistämiseksi jatkettava

EU:n ja ETA:n ulkopuolisista vertailumaista Suomen edelle naisten osuudessa hallitusjäsenistä sijoittuu Iso-Britannia. Isossa-Britanniassa naisten osuuden kasvua on vauhdittanut itsesääntelyyn perustuva kiintiötavoite sekä erillinen tavoite, jonka mukaan jokaisessa pörssiyhtiössä vähintään yhdessä avaintehtävässä tulisi olla nainen.

Kajalan mukaan Ison-Britannian esimerkki osoittaa, että itsesääntelyllä on mahdollista saavuttaa hyvää kehitystä.

– Suomessakin on syytä jatkaa elinkeinoelämän oma-aloitteista työtä naisjohtajuuden edistämiseksi ja nostaa tavoitetasoa nykyisestä. Tulevat kiintiötavoitteet edellyttävät vähintään 60:tta naista lisää pörssiyhtiöiden hallituksiin. Tosiasiallinen tarve on vielä tätä suurempi, kun huomioon otetaan hallitustehtävistä vuosittain luopuvien naisten määrä.

– Yritystasolla olisi syytä kiinnittää huomiota rekrytointiprosesseihin ja naisten urapolkuihin johtajina, jotta osaajapooli ja monimuotoisuus olisi jatkossakin riittävä niin hallitus-, johtoryhmä- kuin liiketoimintajohtotasolla, Kajala sanoo.

Lue naisjohtajakatsaus täältä.

Keskuskauppakamari on edistänyt naisjohtajuutta menestyksekkäästi itsesääntelyn keinoin. Keskuskauppakamari on vuodesta 2012 lähtien järjestänyt Naisjohtajien mentorointiohjelmaa, johon on osallistunut jo yli 350 naisjohtajaa.