Tuleeko Taherasta sittenkin totta?

Tampereen henkilöratapihaa kehittävän Tahera-hankkeen rahoitusta ajetaan hallituksen kehysriiheen. Nyt on lyötävä yhteen paikalliset voimat hankkeen puolesta, tuumattiin Kauppakamariaamussa.

Taheran rahoitusta valtion budjetista on esittänyt Pirkanmaan edunvalvontaryhmä: Tampereen kaupunki, Pirkanmaan liitto, Tampereen kauppakamari, Pirkanmaan Yrittäjät, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä ja Business Tampere.

– Henkilöratapiha on yksi edunvalvontaryhmän tärkeimmistä kohteista tällä hetkellä. Sille on saatava valtion investointirahaa, koska EU:n elvytyspaketin varoja ei voi suunnata infrahankkeisiin, sanoi Kauppakamariaamua isännöinyt Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen.

Taherassa ovat mukana Väylävirasto, Tampereen kaupunki ja VR-Yhtymä. Hanke on suunnitteluvaiheessa ja sen listalla ovat muun muassa uuden henkilöliikennelaiturin rakentaminen, katosten uusiminen, autolastaus- ja huoltoyhteyksien järjesteleminen uudelleen ja näiden vaatimien turvalaite- ja sähköratamuutosten tekeminen.

Tahera-kokonaisuuteen kuuluva Itsenäisyydenkadun alikulun rakentaminen on jo ottanut askelen eteenpäin. Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Jouni Markkanen kertoi, että kuokka voidaan iskeä maahan hyvinkin pian valtuuston helmikuussa tekemän päätöksen mukaisesti.

Päärata on ylivertainen rata paitsi tavara- myös henkilöliikenteessä ja Tampere on sen merkittävin solmupiste.

– Tampere olisi saatava Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) kaupunkisolmukohdaksi, joita Suomessa ovat tällä hetkellä Helsinki ja Turku, Markkanen esitti.

– Kun katsomme kansallista liikenneverkkoa, tärkeimpänä solmukohtana siinä erottuu Tampere. Päärata on jo määritetty osaksi TEN-T-ydinkäytäväverkostoa. Jos saamme Tampereen kaupunkisolmukohdaksi, se helpottaa merkittävästi EU-kehittämisrahoituksen saamista. Rahoitusta pitää myös aktiivisesti hakea, ja siinä hallitus ei ole ollut erityisen hyvä.

Aihio Arkkitehtien toimitusjohtaja Timo Meuronen on osallistunut Tampereen asemanseudun suunnittelun eri vaiheisiin vuosien ajan. Hän näkee, että korona sysäsi liikkeelle Itsenäisyydenkadun alikulun rakentamisen.

– Syntyi yhteinen tahtotila ison infrahankkeen nopeuttamisesta. Itsenäisyydenkadun alikulun – siis vanhan asematunnelin – tehtävä on kytkeä yhteen ratikkaa ja ratapihan matkustajavirtoja. Alikulku on ensimmäinen näkyvä muutos ratapihan kokonaisuudessa.

– Suurin murros on Tampereen Asemakeskuksen rakentaminen. Valmistuessaan se muuttaa kaupunkirakennetta olennaisesti. Aseman seudun kehittäminen lisää Tampereen houkuttelevuutta isojen yritysten suunnitellessa sijoittumistaan. Radan varteen nousevat toimistorakennukset tarjoavat pääkonttoritasoisia tiloja.

WSP Finlandin aluejohtaja Jarmo Kuivanen palasi vielä parin viikon takaiseen Kauppakamariaamuun, jonka aiheena oli Suomen päärata. Hän alleviivasi paikallista yksimielisyyttä siitä, mitä halutaan, ja lobbaamaan aktiiivisesti tamperelaistaustaisia vaikuttajia valtakunnan huipulla.

– Turkulaiset kokosivat edellisen hallituksen aikaan vaikutuskanavansa ja ajoivat Turun tunnin junalle 40 miljoonan euron suunnittelurahan. Nostan tämän esille siksi, että jos valtio varaa rahaa tai sitä saadaan EU:lta, raha kanavoituu sinne, missä on valmiudet aloittaa hanke. Taheran toteuttamista on ajettava nyt, sillä sen suunnitteluvalmius on kohtuullisen hyvä.

Linkki Kauppakamariaamussa näytettyyn videoon löytyy täältä.

Lue myös juttu Kauppakamariaamusta, jossa keskusteltiin Suomen pääradasta.

Seuraavassa Kauppakamariaamussa 23. huhtikuuta keskustellaan aiheesta Teiden merkitys viennille ja kansantaloudelle. Tule mukaan, ilmoittaudu täällä.


Teksti Päivi Eskelinen