”Tuhansien järvien SuomesSa kumipyöräliikenne ei lopu koskaan”

Kumipyörät pyörittävät teollisuutta ja kauppaa Suomessa. Esimerkiksi Acgo Powerille Nokian Linnavuoreen tuodaan tavaraa pari miljoonaa kiloa joka kuukausi ja tehtaan portista lähtee saman verran jalostettuja tuotteita ulos.

Kauppakamariaamussa keskusteltiin teiden merkityksestä teollisuudelle ja tietenkin myös niiden kunnosta. Huoli kuljetusalalla on kova. Toimitusjohtaja Pekka Ahola Hämeen Kuljetuksesta sanoi miettivänsä ajoittain, mitä kaikkea saisi aikaan tieverkossa sillä rahalla, joka investoidaan ratahankkeisiin.

– Tuhansien järvien Suomesta kumipyöräliikenne ei lopu koskaan. On hyvä, että teiden kunnosta tulee nyt paljon signaaleja, ja kaikki ovat sitä mieltä, että jotain on asialle tehtävä. Parannustakin on tapahtunut, esimerkiksi viime vuonna tieverkkoa kunnostettiin hyvin.

Valtatietä 9 Ahola pitää suorastaan vaarallisena. Hänen mielestään Oriveden osuus pitäisi muuttaa koko matkalta nelikaistaiseksi.

Valtatien 9 parantaminen kuuluu Pirkanmaan edunvalvontaryhmän kärkihankkeisiin, joiden rahoitusta ajetaan valtion ensi vuoden budjettiin, kertoi Kauppakamariaamua isännöinyt Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen.

– Valtatien 9 liikenneturvallisuus ja välityskyky on saatava isosti esille. Se on nykyään Suomen liikennöidyin ja valitettavasti vaarallisin kaksikaistainen valtatie, joka tarvitsee lisää ohituskaistoja ja keskikaiteet. Poliittisessa keskustelussa unohdetaan, kuinka suuri merkitys näillä väylillä on teollisuudellemme.

Lago Logisticsin toimitusjohtaja Arto Hyödynmaa epäili, että tieto teiden kunnosta ei tavoita päätöksentekijöitä, koska isot vientiyritykset sijaitsevat pääsääntöisesti muualla kuin Kehä 3:n sisäpuolella.

”Nyt on edunvalvonnan paikka”

Ylijohtaja Juha Sammallahti Pirkanmaan ELY-keskuksesta kertoi, että viime vuonna päällystettiin varsinkin alempaa tieverkkoa, mutta tänä vuonna rahoitusta on jälleen noin viisi miljoona euroa vähemmän.

– Tämä taso säilynee myös tulevina vuosina, joten korjausten tarve kasvaa aina siihen asti kun päästään kiinni Liikenne 12 -suunnitelman rahoituksiin – siis jos päästään.

Ensimmäinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma eli Liikenne 12 -suunnitelma on tekeillä vuosille 2021–2032.

– Ennen kuin Liikenne 12 -suunnitelma viedään eduskuntaan, sen liitteeksi tehdään investointiohjelma. Se laaditaan tänä keväänä valitsemalla konkreettisia investointihankkeita 12 vuodelle. Nyt on edunvalvonnan paikka, hän muistutti.

Huomenta Suomi, hyvin pyyhkii? Tieverkko on teollisuudelle elintärkeä, mutta sen kunto on romahtamassa. Uutisten mukaan osa Pirkanmaan teistä on niin huonossa kunnossa, ettei niitä kannata enää korjata.

Metsäteollisuusjätti UPM-Kymmene lastaa kuljetuksensa 75-prosenttisesti kumipyörille.

– Meidän yrittäjiemme kuskit ovat tottuneet pärjäämään metsäautoteillä, mutta kyllä valtion hoitamat alemman tieverkon kylätiet ovat melkeinpä suurempi huolenaihe kuin metsäautotiet, sanoi UPM-Kymmenen yksikönjohtaja Sauli Brander.

Metsäteollisuus tukee vahvasti suunniteltuja parannuksia ja lisäkaistoja valtatiellä 9, joka on sille elintärkeä väylä.

Teollisuusprofessori Kalle Vaismaa Tampereen yliopistosta ihmetteli, miksi tavaraliikenne jää yleensä varjoon, kun keskustellaan liikenteestä.

– Fokus on yleensä henkilöliikenteessä, vaikka tavaraliikenne on se, joka Suomea pitää pystyssä. Kun ajatellaan 70-lukua, jolloin bruttokansantuotteemme oli ehkä noin neljäsosa nykyisestä, tieverkkoa pantiin kuntoon. Nyt sillä ei nähdä samaa arvoa.

Vaismaa siteerasi professori Jorma Mäntystä, joka on kutsunut liikenneväyliä teollisuuden tuotantolinjoiksi.

– Olisiko elinkeinoelämä valmis osallistumaan yhden tuotantolinjansa kuntoon laittamiseen? Se on vaikea kysymys, mutta on nostettava esiin, koska tierahat eivät tästä lisäänny.

– Tarvittaisiin kansallinen kokonaisnäkemys tie- ja rataverkon kuntoon laittamisesta ja näkemystä myös siitä, miten Suomi liitetään Eurooppaan ja muuhun maailmaan. Ei enää osaoptimointia sinne tänne, vaan sovittaisiin kokonaisuudesta ja sen jälkeen pala kerrallaan laitettaisiin asia kuntoon, sanoi Kalle Vaismaa (oik.). Kuulolla Kauppakamariaamua isännöinyt Antti Eskelinen.

Kokoomuksen valtuutettu Jocka Träskbäck Lempäälästä nosti keskusteluun Puskiaisten oikaisun valtatiellä 3.

– Se on ollut maakuntakaavassa vuodesta 1990-luvulta lähtien. Kun asiaa on jälleen koetettu edistää, varsinkin vihreältä rintamalta tulee kovaa vastustusta.

– Toisin kun yleensä luullaan, Puskiaisen oikaisulla on positiivisia ympäristövaikutuksia. Se vähentäisi vuosittain yli 4 000 tonnia CO2-päästöjä. Se olisi myös ilmastoteko, Träsbäck sanoi.

Linkki Kauppakamariaamussa näytettyyn videoon löytyy täältä.

Seuraavassa Kauppakamariaamussa 30.4. keskustellaan aiheesta Ammatillisen koulutuksen merkitys yrityksille. Tule mukaan, ilmoittaudu täältä.

Teksti Päivi Eskelinen