Terveiset Eurooppaan: Lisää vauhtia, vähemmän sääntelyä

<p><em>ETSK:n kuulemistilaisuudessa Tampereen Raatihuoneella keskusteltiin vakavasti Euroopan teollisuuden tulevaisuudesta – mutta Tampereen kaupungin 240-vuotisjuhlakoristelujen ansiosta ruusuisessa ympäristössä. </em><br></p>

ETSK:n kuulemistilaisuudessa Tampereen Raatihuoneella keskusteltiin vakavasti Euroopan teollisuuden tulevaisuudesta – mutta Tampereen kaupungin 240-vuotisjuhlakoristelujen ansiosta ruusuisessa ympäristössä.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea kävi Tampereella kuulostelemassa alueen edustajien ajatuksia siitä, miten Suomessa nähdään eurooppalaisen teollisuuspolitiikan kehittämisen tarpeet. Täältä lähti selkeä viesti: lisää nopeutta ja liikettä, kiitos!

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ETSK on vähän erilainen EU-toimielin, ja vähän tuntematonkin siihen nähden, että se perustettiin jo vuonna 1957 antamaan neuvoja Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Se ei päätä mitään, mutta yrittää varmistaa, että organisaatioiden näkemykset otetaan huomioon Brysselissä.

– We are ready to make notes, kuten Tampereella pidetyn kuulemistilaisuuden puheenjohtaja, ETSK:n jäsen Mihai Ivascu sanoi.

Tampereelle komitean jäseniä toi Suomen kausi EU:n puheenjohtajamaana – komitea vierailee tai on vieraillut myös ainakin Turussa ja Helsingissä.

Tampereen kauppakamarin johtaja Peer Haataja avasi komitean jäsenille Pirkanmaan teollisuuden rakennetta ja muistutti, että täällä tehdään erityisesti investointihyödykkeitä, isoja koneita ja laiteita.

– Tuotteiden laatu on korkea ja asiakkaiden kokema elinkaarihinta lisäpalveluineen kilpailukykyinen. Teollisuus vastaa hyvin regulaation ja markkinoiden vaatimuksiin ilmastopolitiikan osalta, tuotannon hiilijalanjälki pienenee tasaisesti. Poliittisen päätöksenteon pitäisi tukea erityisesti sitä, miten tällaisten tuotteiden kädenjälki näkyy, kun päästöjen vähentämistä mietitään.

Modulightin hallituksen puheenjohtaja Seppo Orsila peräänkuulutti Euroopalle omaa sähköistä alustaa tuoteyhtiöille, koska toistaiseksi markkinaa hallitsevat Kiina ja Yhdysvallat.

– Tarvitsemme ripeämpiä toimia Euroopassa. Kilpailuetujamme ovat arvot ja tapa toimia, olemme luotettava osapuoli. Mutta ei pidä ylisäännellä. Sääntelystä juuri johtuu, ettei meillä ole omaa nettijättiläistä.

Nopeutta tarvitaan myös rahoitukseen. Orsilan mukaan voi mennä vuosi EU-rahoituksen hakemisesta sen saamiseen.

<p><em>Euroopan talous- ja sosiaalikomitean tilaisuudessa lähetettiin monenlaisia terveisiä Brysseliin – muun muassa, että tuotannon pysyminen Euroopassa on erittäin tärkeää. Insinööritieteet ja -taidot ovat kunniassa, mutta Euroopassa pitäisi arvostaa myös markkinointia ja ”pehmeitä tieteitä”, kuten käyttäytymis- ja sosiaalitieteitä. Paneelissa Harri Kulmala (vas.), Seppo Orsila, Peer Haataja, Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, Juho Mäkinen ja Timo Eklund.</em><br></p>

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean tilaisuudessa lähetettiin monenlaisia terveisiä Brysseliin – muun muassa, että tuotannon pysyminen Euroopassa on erittäin tärkeää. Insinööritieteet ja -taidot ovat kunniassa, mutta Euroopassa pitäisi arvostaa myös markkinointia ja ”pehmeitä tieteitä”, kuten käyttäytymis- ja sosiaalitieteitä. Paneelissa Harri Kulmala (vas.), Seppo Orsila, Peer Haataja, Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, Juho Mäkinen ja Timo Eklund.

Yksityiselle sektorille isompi rooli!

Dimeccin toimitusjohtaja Harri Kulmala sanoi, että todellakin, eurooppalaista teollisuuspolitiikkaa tarvitaan.

– Teollisuuden kilpailukyvyn nostamiseksi innovaatiopolitiikka on paras väline. Jos julkinen rahoitus suunnataan eniten riskiä ottaville, kunnianhimoisille, vankan pohjan omaaville yrityksille, innovaatiopolitiikan tulokset ovat hyviä. Kilpailukyvyn nousua ei seuraa siitä, että rahaa menee aluepolitiikan toimeenpanon välineeksi.

Kulmala huomautti, että EU:n rahanjaossa ja päätöksenteossa yksityisen sektorin rooli on liian pieni.

– Yksityinen sektori miettii aina, mihin investoida, jotta siitä on hyötyä. Ei voi olla niin, että se hoitaa oman rahoituksensa. Eikä saa olla niin, että eteenpäin viedään hankkeita, jotka eivät yksityistä sektoria kiinnosta. Yksityinen sektori voisi olla mukana vaikuttamassa konsortium-kokoonpanoilla. Ei kokoonpanon tarvitse olla mikään virallinen vaan enemmänkin pop-up-ryhmä aina tiettyä tarvetta varten.

Yrittäjämäisyyttä ja markkinointitaitoja kaivataan

Kulmalan toinen terveinen koski liikkuvuuden lisäämistä Euroopassa – niin teollisuudesta ja yrityksistä akateemiseen maailmaan kuin maantieteellisestikin.

– Pitää kannustaa ihmisiä liikkumaan – investoisin siis joukkoliikenteeseen Euroopassa. Yrittäjämäisyyttäkin kaivataan lisää. Amerikassa on rahaa, yrittäjähenkeä ja osaamista. Euroopassakin on rahaa ja osaamista – mutta yrittäjämäistä ajattelua ei ole tarpeeksi.

Myös markkinointitaitoja pitäisi hioa.

– Nyt tieteellisestä tutkimuksesta kolmannes tehdään Euroopassa, mutta uudesta bisneksestä vain kymmenesosa syntyy täällä. Me tuotamme tietoa ja muut kaupallistavat sen.

Jonkin verran tilaisuudessa puhutti teollisuustuotannon karkaaminen Euroopasta halpatyömaihin. Italiassa kato on kova, Suomestakin teollisuutta lähti, mutta sitä on palannut takaisin.

– Meillä Suomessa on vähän sellainen näkökanta, ettei jäädä vanhaan kiinni vaan katsotaan luottavaisesti tulevaisuuteen. Ainakin teollisuudessa ajatellaan, että muutos voi olla myös mahdollisuus. Tätä muutosta ei voi jarruttaa, joten on paras keskittyä siihen, että tilalle saadaan syntymään jotain uutta, sanoi Teollisuusliiton erikoistutkija Timo Eklund.

Orgalimin hallituksen puheenjohtaja Tomas Hedenborg kertoi aikaisemmin ajatelleensa, että Euroopan kilpailukyvyn tekijöitä ovat innovaatiot ja rahoitus.

– Nyt olen sitä mieltä, että Euroopan tulevaisuus riippuu koulutuksesta, siitä, että ihmisten osaamista parannetaan. Koulutuksella on korrelaatio innovatiivisuuteen ja sillä taas on korrelaatio innovaatioiden syntymiseen ja kasvuun.

Teksti ja kuvat Annikaisa Knuutila

 Tampereella pidetyssä kuulemistilaisuudessa puhetta johti ETSK:n jäsen Mihai Ivascu.

Tampereella pidetyssä kuulemistilaisuudessa puhetta johti ETSK:n jäsen Mihai Ivascu.