Uutiset | 29.09.2022 05:05
”Tarvitaan bitumia, rautaa, asvalttia”, kulkuyhteydet edelleen edunvalvonnan ykkösenä
Jussi Tuulensuu (oik.) johti hallitusohjelmatavoitteita ruotinutta paneelia. -Tavoitteita on priorisoitava ja niitä on toteutettava aktiivisesti ja nopeasti. Faktat hyödyistä ovat pirkanmaalaisten puolella, totesivat Harri Jaskari, Arto Pirttilahti ja Arno Ahosniemi. – Suomi-rata on hyvä idea, toivottavasti se etenee, mutta keksikää henkilöratapihahankkeelle osuvampi nimi, Ahosniemi ehdotti.
Pirkanmaan hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle 2023–2027 on julkaistu. Alueen saavutettavuus tie- ja ratahankkeineen on edelleen ykkösenä, mutta Vaikuttajafoorumissa kuultiin myös toisenlaisia ääniä. Pitäisikö kärkiteemana olla jotain muuta kuin bitumia, rautaa ja asvalttia?
Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen esitteli Vaikuttajafoorumissa 26. syyskuuta Pirkanmaan tärkeimmät edunvalvontateemat – saavutettavuus, uudistuva teollisuus, monialaiset osaajat, digikompassi ja kestävä kaupunkipolitiikka – ja avasi niiden sisältämiä hallitusohjelmatavoitteita.
Saavutettavuuden hallitusohjelmatavoitteet keskittyvät Tampereen henkilöratapihan ja pääradan kehittämiseen sekä valtateiden 3 ja 9 parantamiseen Väyläviraston investointiohjelman mukaisesti. Suomi-radan suunnittelutyötä edistetään.
Uudistuvan teollisuuden -teemassa tärkeintä on tki-investointien valtakunnallisen neljä prosentin tason varmistaminen.
Monialaisten osaajien -teemassa tärkeimpiä tavoitteita ovat toisen asteen rahoitus- ja järjestämisvastuumallin uudistaminen tarvelähtöiseksi ja joustavaksi sekä koulutus- ja työperäisen maahanmuuton helpottaminen. Jälkimmäiseen ehdotetaan kansainvälisen työvoiman rekrytointia edistävää ohjelmaa sekä saatavuusharkinnan poistamista.
Digitalisaatiossa tärkeää on datan, automaation ja tekoälyn lisääminen julkisen sektorin palvelurakenteissa.
Kaupunkipoliittisen teeman ytimessä on suurten kaupunkiseutujen erityisroolin tunnustaminen ja maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimusmenettelyn jatkaminen.
Pirkanmaa ja Länsi-Suomi ohjaavat kasvua
Anna-Kaisa Ikonen kiirehti elinkeinoelämän ja viennin kasvulle elintärkeiden kulkuyhteyksien kehittämistä.
– Suomi ja Suomen bruttokansantuote kasvavat pääradan ympäristössä. Tampereen rautatieasema on Suomen vilkkain henkilöliikenteen keskus, ja Tampereella henkilöratapihan korjaukseen kytkeytyy koko asemanseudun kehittäminen, hän perusteli.
– Jos budjettiriihen päätöksiä katsotaan, ymmärrämme, että Itä-Suomen tilanne on vaikea, mutta samalla on ymmärrettävä Länsi-Suomen merkitys kasvulle ja kriisinkestävyydelle.
Ikonen tarkasteli myös kaupunkien roolia sote-palvelujen siirryttyä hyvinvointialueille.
– Kuntien rooli erilaistuu, ja niiden tehtävissä korostuvat elinvoima ja sivistys. Millä keinoilla näitä tehtäviä viedään parhaiten eteenpäin? Suomen väestönkasvu keskittyy suurille kaupunkiseuduille. Niiden erityisasema on huomioitava kansallisessa kaupunkistrategiassa sosiaalisten, ekologisten ja taloudellisten kysymysten ratkaisijana.
Anna-Kaisa Ikonen muistutti Tampereen ja Pirkanmaan asemasta kansallisesti tärkeinä alueina. – Siltarumpupolitikoinnista ei ole kyse. Me olemme niitä, jotka ovat ratkaisemassa koko Suomen kehitystä, hän sanoi.
Suomi ei osaa priorisoida liikennehankkeitaan
Europarlamentaarikko Henna Virkkunen piti luonnollisena, että liikennehankkeet ovat hallitusohjelmatavoitteissa ykkösenä, sillä niiden toteutuminen on pitkälti kiinni valtion päätöksistä.
– Suomessa valtiovallalla on ollut vaikeuksia priorisoida liikennehankkeita. Se on ongelma pitkien etäisyyksien ja isojen investointitarpeiden maassa. Ei olla kyetty linjaamaan, mitkä ovat tärkeimmät kohteet, joten hankkeet eri puolilla Suomea kituvat ja etenevät paloittain.
Virkkunen näki tärkeänä pääradan investointien viemistä eteenpäin ja nopean Suomi-radan arvioinnin jatkamista.
– Euroopan tasolla Pirkanmaan liikennehankkeet ovat hyvässä mallissa ja edellyttävät Suomessa vain valtiovallan päätöksiä. Esimerkiksi verkkojen Eurooppa CEF 2 -asetuksen mukaan Helsingistä Tampereen kautta Ouluun ja siitä edelleen Ruotsin puolelle suuntautuva ratayhteys on rahoituskelpoinen. EU-osuus olisi noin 30 prosenttia, joten iso osuus jää Suomen valtiolle. Siksi tärkeää valtiovallan sitoutuminen on niin tärkeää.
Virkkunen kiitteli pirkanmaalaista aktiivisesta edunvalvontatyöstä.
– Olette esillä foorumeissa ja erilaisissa verkostoissa. Niin pitääkin, sillä Tampereen seutu on hyvin kiinnostava eurooppalaisittain. Teillä on osaamista digitalisaatiossa ja vihreässä siirtymässä, jotka ovat megatrendejä.
– Osaamisen taso ei ole Euroopassa varsinkaan digitalisaatiossa riittävä. ICT- ja kyberturvallisuuden ammattilaisista on kova kysyntä, ja Tampereen seudulla on tätäkin osaamista ja koulutusta.
Virkkusen mukaan digitalisaation ja vihreän siirtymän painotukset kasvavat teollisuuspolitiikassa.
– Polttavin kysymys Euroopassa liittyy energiaan. Fossiilisten korvaaminen vaatii isoja investointeja monena vuotena muun muassa aurinkovoimaan, jonka osuus halutaan tuplata vuoteen 2025 mennessä. Tähänkin liittyvää osaamista ja teollisuutta on Pirkanmaalla.
– Samoin tuulivoiman asema säilyy, uutena tulevat vetyteknologian hankkeet. Näiden kehittämiseen on saatavissa eurooppalaista rahaa, Virkkunen vinkkasi.
Ei saa unohtaa työvoimaa ja opiskelijoita
Hallitusohjelmatavoitteita ruodittiin Aamulehden vastaavan päätoimittajan Jussi Tuulensuun moderoimassa paneelissa. Tuulensuu totesi ne tuttuakin tutummiksi.
– Ohjelmaa voisi kritisoida, että se on tosi perinteinen, sanoi myös Kauppalehden päätoimittaja Arno Ahosniemi.
– Lisäksi voisi kysyä, miten Tampereen alue kytkeytyy yleisempään kehitykseen. Toisaalta on niinkin, että väyliä pitää tehdä ja vahvistaa.
– Bitumia, rautaa ja asvalttia tarvitaan. Liikennehankkeet ovat isoja, kansallisia investointeja ja ne parantavat saavutettavuuttamme kaikin tavoin. Erinomaisia hallitusohjelmatavoitteita kaikki, niillä otetaan Pirkanmaalle mikä sille kuuluu, kommentoi kansanedustaja Arto Pirttilahti (kesk.)
Johtaja Harri Jaskari Suomen Yrittäjistä muistutti buustista, joka koettiin, kun Helsinki-Tampere-moottoritie valmistui.
– Taas tarvitaan isoja ratkaisuja.
– Aidosti menestyvällä kaupunkiseudulla on oltava hyvät yhteydet myös kansainvälisesti. Lentoliikenne ja nopeat yhteydet merkitsevät Tampereen kaupunkiseudulle paljon. Yhteyksiä ulos täytyy olla muualtakin kuin Helsingistä. Kaupunkiseudut toimivat nykyään keskenään globaalisti, eivät valtioiden kautta, Jaskari sanoi.
Tampereen elinvoimajohtaja Teppo Rantanen haastoi paneelia yleisöstä.
– Puhumalla koko ajan liikennehankkeista sivuutamme tärkeimmät asiat, osaavan työvoiman ja opiskelupaikat, joista kaupunki todellisuudessa elää.
– Opiskelupaikkoja hajautetaan jostakin kumman syystä nyt ympäri Suomea. Hallitus ei ymmärrä suurten kaupunkien merkitystä ohjaamalla rahaa ympäriinsä, jolloin raha ei tuota. Unohtaisin hetkeksi radat, tiet ja lentokentät, ne kyllä hoituvat aikanaan, kun edellä mainitut asiat on saatu kuntoon, Rantanen kommentoi.
Arno Ahosniemi sanoi Rantasen puheenvuoroa todella tärkeäksi ja olisi mielellään kuullut lisää keskustelua esimerkiksi työperäisestä maahanmuutosta. Harri Jaskarin mukaan uusia ideoita löytävä Tampere voisi tarkentaa seuraavaksi kansainväliseen työvoimaan.
– Lähtisikö Tampereen seutu tekemään asioita toisin kuin muualla? Kun kaupunki on tarpeeksi houkutteleva, se pakottaa rakentamaan tänne niitä uusia raiteitakin, hän sanoi.
Ratkaiseeko politiikka lopulta?
Vaikuttajafoorumin yhteenvedon tehnyt maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen sanoi, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on paitsi turvallisuus- myös liikennepoliittinen kysymys.
– Pirkanmaalla oli kohtuullisen hyvin taustat pelattuna Liikenne 12 -ohjelmassa eli 12 vuoden systemaattisessa suunnitelmassa erilaisten hankkeiden keskinäisestä järjestyksestä. Mutta kuten Henna Virkkunen sanoi, tässä maassa on ongelmia liikennehankkeiden priorisoinnissa.
– Pirkanmaa on vientiveturi ja on päivänselvää, että meidän hankkeitamme pitäisi edistää. Sen tähden turhautuneena on sanottava, että budjettiriihessä faktat eivät ratkaisseet vaan politiikka.
– Tällä hetkellä Pohjois- ja varsinkin Itä-Suomessa tehdään aggressiivista edunvalvontaa aluepolitiikan hengessä. Vaalit ovat ensi keväänä, enkä uskaltaisi luottaa siihen, että faktat ratkaisevat jatkossakaan. Sen tähden on tärkeää pitää liikenneasioista meteliä, vaikka se tuntuisi toistolta.
Teppo Rantasen esittämiä teemoja Ahonen piti edunvalvonnallisesti erittäin tärkeinä.
– Olen täsmälleen samaan mieltä Tampereen kauppakamarin toimitusjohtajan Antti Eskelisen kanssa, jonka mukaan osaavan työvoiman saatavuus ja alueellinen saavutettavuus ovat olleet tämän maakunnan kaksi tärkeintä edunvalvonnallista asiaa ja ovat niitä vastakin.
Ahonen muistutti, että osaava maahanmuutto ei pelkkä edunvalvonnallinen asia, vaan siihen sisältyy paljon kehittämistä. Kaikilla kunnilla on iso rooli houkuttelevien olosuhteiden ja sujuvien palvelupolkujen luomisessa.
Viime huhtikuussa Pirkanmaan maakuntajohtajana aloittanut Ahonen sanoi huomanneensa, että Pirkanmaalla on kohtelias edunvalvontakulttuuri.
– Silti silloin tällöin on oltava valmis sanomaan terävästikin. En kannata rähinätyyliä, mutta muuten ei tapahdu mitään.
Anna-Mari Ahonen asetti vielä yhden hallitusohjelmatavoitteen: koetetaan saada ensi kevään vaaleissa mahdollisimman monta ministeriä Pirkanmaalta.
– Emme ratkaise kestävyysvajetta ja muita taloudellisia haasteitamme teknologialla lyhyellä aikavälillä, mutta vaikkapa kymmenen vuoden aikajänteellä se on mahdollista, jos osaamme tehdä ajoissa ratkaisevia päätöksiä.Teollisuuden ja julkisten alojen palveluinnovaatioita on paljon tekemättä. Elintasomme kehitys kytkeytyy mahdollisuuksiimme ottaa käyttöön uutta teknologiaa, sanoi Vaikuttajafoorumissa puhunut Gofore Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Timur Kärki.
Hallitusohjelmatavoitteet on luotu Pirkanmaan edunvalvontaryhmässä, johon kuuluvat Tampereen kaupunki, Pirkanmaan liitto, Tampereen kauppakamari, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Pirkanmaan Yrittäjät ja Business Tampere.
Teksti Päivi Eskelinen
Kuvat Päivi Eskelinen ja Kristiina Borgenström