Syväjohtamisessa johdetaan edestä ja esimerkillä

<p><em>Kasvatustieteen tohtori, eversti Vesa Nissinen kokosi ihmisten näkemyksiä hyvästä johtamisesta ja niin syntyivät syväjohtamisen kulmakivet: arvostus, luottamus, innostus ja oppiminen.</em></p>

Kasvatustieteen tohtori, eversti Vesa Nissinen kokosi ihmisten näkemyksiä hyvästä johtamisesta ja niin syntyivät syväjohtamisen kulmakivet: arvostus, luottamus, innostus ja oppiminen.

– Syväjohtaminen sopii hyvin muutosjohtamiseen, jossa jokaisen on opittava uutta. Ja mikä onkaan muutoksessa vahvin vaikuttamisen keino? Tietenkin johtajan oma esimerkki, suomalaisen syväjohtamisen ”isä” Vesa Nissinen sanoo.

Tampereen kauppakamari järjestää ensimmäisenä kauppakamarina Suomessa syväjohtamisen valmennusohjelman. Koulutus on suunnattu johtajille ja esimiehille, jotka haluavat paneutua johtajana kehittymiseen.

Kasvatustieteen tohtori, eversti Vesa Nissinen esitti syväjohtamisen teorian ja valmennustyökalut Helsingin yliopistossa vuonna 2001 tarkastetussa väitöskirjassaan. Myöhemmin hän on julkaissut syväjohtamisesta kirjoja ja valmentanut menetelmään tuhansia suomalaisia yritys- ja organisaatiojohtajia.

Syväjohtamista on sovellettu Puolustusvoimissa varusmiesjohtajien koulutuksessa vuodesta 1998 lähtien. Menetelmän avulla on koulutettu jo yli 100 000 varusmiesjohtajaa.

– Armeijassa oli 90-luvun lopussa suuri tarve koulutuskulttuurin muutokselle. Autoritaarinen, asiantuntijuuteen perustuva johtamisoppi oli vanhentunut ja ajatukset ihmisten johtamisesta, leadershipista, murtautuivat esiin, Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen johtajan tehtävistä vuodenvaihteessa reserviin siirtynyt Nissinen kertoo.

Vastaa inhimillisiin odotuksiin

Syväjohtamista pidetään nykyään yhtenä tehokkaimmista johtamistyyleistä. Leadership on siinä keskeistä, mutta yhtä tärkeää on johtajana kehittyminen.

– Luodessani syväjohtamisen teoriaa käytin pohjana Suomessa tuolloin tuntematonta transformationaalista johtamista. Se on kehitetty asiantuntijaorganisaatioiden muutosjohtamista varten.

– Kokosin ihmisten näkemyksiä hyvästä johtamisesta. Kävi ilmi, että kulttuuritaustasta riippumatta ihmiset odottavat johtajalta hämmästyttävän samanlaisia, etenkin inhimillisen kohtaamisen taitoja, Nissinen kertoo.
Näkemysten pohjalta syntyivät syväjohtamisen kulmakivet: arvostus, luottamus, innostus ja oppiminen.
Kulmakivistä arvostus on kunnioittavan vuorovaikutuksen perusta ja luottamusta tarvitaan, jotta toiminta kehittyisi tuloksekkaaksi.

– Vain olonsa turvalliseksi tunteva ihminen voi toimia tuloksekkaasti. Keskinäistä luottamusta rakentaessaan esimies tarvitsee rehellisyyttä, avoimuutta, johdonmukaisuutta ja vastuunkantoa, Nissinen luettelee.

Tuloksen taustalla järki ja tunteet

Arvostus ja luottamus ovat kivijalkoja. Niiden päälle rakennetaan varsinainen toiminta, jossa tarvitaan innostusta ja oppimista.

– Tuloksentekokyky syntyy järjen ja tunteen liitosta: edetään kohti tavoitetta järkevillä teoilla, mutta innostuksen palolla.

Oppiminen puolestaan on ihmisen kasvuun saattamista. Esimiehelle se tarkoittaa taitavaa palautteen antamista, virheiden sallimista ja niistä oppimaan ohjaamista. Syväjohtamisessa johtaja kasvaa yhteisönsä mukana.

360°-palaute monitoroi johtajan

Kauppakamarin syväjohtamisen valmennus sisältää 360°-palautteen. Se tehdään tieteellisesti testatun työkalun avulla.

– 360°-palaute tarkoittaa, että palautetta kerätään valmennettavan esimiehiltä, kollegoilta ja alaisilta. Itsearvioinnin ja palautteen perusteella valmennettavalle määritellään henkilökohtainen kehittymistavoite, Nissinen sanoo.

Valmennus on vaativa, mutta antoisa prosessi, johon sitoutuminen antaa parhaan tuloksen.

– Valmentajana ohjaan osallistujat oppimaan itse. Lisäksi vahvistan ryhmäytymistä sekä oppimisparien ja pienryhmien syntymistä. Sähköinen oppimisympäristö ja sosiaalisen median kanavat antavat mahdollisuuden valmentajan tukeen myös lähijaksojen ulkopuolella, Nissinen kertoo.

Teksti Päivi Eskelinen


Lue lisää Tampereen kauppakamarin järjestämästä Syväjohtaminen® -valmennusohjelmasta täältä.