strategiadialogi pääsi vauhtiin

<p><em>Aluesuunnittelu- ja liikennevaliokunta strategiapohdinnoissa.  </em><br></p>

Aluesuunnittelu- ja liikennevaliokunta strategiapohdinnoissa.

Tampereen kauppakamarin strategiaprosessi tiivistyy. Valiokunnat ovat syksyn kokouksissaan pohtineet tulevaisuuden ilmiöitä ja niiden merkitystä kauppakamarin toimintaan vuosille 2020–2025.

Strategiatyön ydinkysymyksiä on, miten maailman muutostrendit ja ilmiöt vaikuttavat kauppakamarin jäsenyritysten asiakkaiden liiketoimintaan, miten tämä näkyy jäsenyrityksissä ja mitä tämä edellyttää kauppakamarin palveluilta ja toiminnalta.

– Nyt on hyvä dialogi menossa. Jos jokin vähän yllättää niin se, kuinka vahvasti ilmastonmuutos ja kestävä kehitys ovat nousseet keskusteluissa esiin, paljon vahvemmin kuin koskaan aikaisemmin vaikuttamisen kohteista puhuttaessa, sanoo johtaja Peer Haataja.

Valiokunnissa muuten erityisesti esiinnousseet tulevaisuuteen vaikuttavat ilmiöt ovat kohtuututtuja: kaupungistuminen, ikärakenteen muutos, syntyvyyden väheneminen, työperäinen maahanmuutto ja maahanmuuttajien integroiminen yhteiskuntaan, osaavan työvoiman saatavuus, yritysten ja oppilaitosten yhteistyö, liikenneyhteydet, alueen veto- ja pitovoimaisuus sekä muutosten nopeus suhteessa esimerkiksi lainsäädännön hitauteen. Entä miten muuttuu omistaminen? Ostaminen? Kuinka paljon lentohäpeä voi vaikuttaa liikenneratkaisuihin?

Aineksia valiokunnista...

Kun valiokunnat miettivät asioita oman linssinsä läpi, esimerkiksi aluesuunnittelu- ja liikennevaliokunnassa nousi esiin toimintakulttuurin muutoksen kaipuu muun muassa maankäytössä ja kaavoituksessa. Sääntelystä ja varovaisuudesta pitäisi päästä yhteistyökulttuuriin, yrityselämän, poliitikkojen ja virkamiesten yhteistyöllä tarkoituksenmukaisiin lopputuloksiin ja sujuviin prosesseihin.

Finanssivaliokunnassa mietittiin, miten kauppakamarin toimintaan vaikuttavat Tampereen kaupungin talous – ja oikeastaan kaikkien ja etenkin nuorten talous ja talouden uusavuttomuus. Valiokunta pitää tärkeänä parantaa nuorten taloustaitoja, sillä olisi merkitystä myös tulevan yhteiskuntarauhan kannalta.

ICT-valiokunnassa tärkeimmäksi teemaksi nousi kansainvälisten osaajien maahanmuuton helpottaminen. Pitää keksiä keinoja, joilla täällä opiskelevat kansainväliset osaajat saadaan jäämään Suomeen töihin, opiskelunaikainen työntekomahdollisuus voisi madaltaa kynnystä.

Osaamis- ja työelämävaliokunnassa puhutti muun muassa osaamisen päivittäminen ja elinikäinen oppiminen. Yritysten ja eri tason oppilaitosten yhteistyötä työelämän palvelemiseksi on lisättävä, ja yritysten panos on tärkeä, jotta oppilaitoksissa tiedetään, mitä yrityksissä tarvitaan. Mutta onko yritysten toimintasuunnitelmissa oppilaitosyhteistyö-sanaa?

Palveluvaliokunnassa tärkeimmäksi teemaksi nousi yritysten yhteen saattaminen ja niiden välisen yhteistyön lisääminen. Myös yhteistyö akateemisen maailman ja yritysmaailman kesken voisi olla vielä paljon tiiviimpää ja tuloksellisempaa.

Matkailu- ja kongressivaliokunnassa tärkeimmäksi teemaksi nostettiin saavutettavuuden tukeminen – sekä alueellinen että kansainvälinen. Lisäksi keskusteltiin matkailu- ja tapahtumamyönteisestä infrasta sekä rohkeudesta reagoida muutoksiin nopeasti, jotta säilytetään nykyinen hyvä asema kotimaan matkailu-ja tapahtumakaupunkina.

Teollisuusvaliokunta puntaroi teollisuuden vetovoimaa ja osaajien löytämistä ja kasvattamista. On löydettävä kehittäjiä, myös valmistukseen. Mutta vaikka kuinka annettaisiin ja tarjottaisiin koulutusta, se ei auta, jos ala ei kiinnosta. Mielikuva ratkaisee. Brändikampanjan paikka?

<p><em>MAtkailu- ja kongressivaliokunta.</em><br></p>

MAtkailu- ja kongressivaliokunta.

<p><em>Osaamis- ja työelämävaliokunta.</em><br></p>

Osaamis- ja työelämävaliokunta.

<p><em>ICT-valiokunta.</em><br></p>

ICT-valiokunta.

... myös vaikuttamissuunnitelmaan

Valiokuntien viestit viedään hallituksen työpajaan, ja sieltä strategialinjaukset palaavat valiokuntien käsittelyyn.

– Asiat vedetään sitten vielä yhteen ja punnitaan, mitkä nousevat vaikuttamiskohteiksi ja toisaalta valiokuntien toimintaan vuonna 2020. Kauppakamarin vaikuttamissuunnitelma laaditaan strategiaprosessin oheistuotteena. Tämän prosessin ansiosta vaikuttamista saadaan entistä yhdensuuntaisemmaksi, Haataja uskoo.

Kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen sanoo, että päättymässä olevan strategiakauden tavoitteet tähtäsivät kasvuun, ja ne on pitkälti saavutettu – tai ylitetty.

– Strategian suunta saattaa nyt kääntyä määrästä yhä parempaan laatuun. Osa tehtävistämme on lakisääteisiä, niihin ei voida juuri vaikuttaa. Mutta millaisia suuntaviivoja saamme koulutus- ja muihin palveluihimme ja edunvalvontaan? Tai johonkin ihan uuteen? Mihin me satsaamme? Vastaus tulee suunnasta, joka strategiaprosessissa yhdessä määritellään. Odotan todella kiinnostuneena, millainen tulevaisuus meille alkaa hahmottua.

Tampereen kauppakamarin uusi strategia vuosiksi 2020–25 julkistetaan tammikuussa 2020.

<p><em>Finanssivaliokunta.</em><br></p>

Finanssivaliokunta.

<p><em>Palveluvaliokunta.</em><br></p>

Palveluvaliokunta.

<p><em>Teollisuusvaliokunta.</em><br></p>

Teollisuusvaliokunta.