Risto E.J. Penttilä:
Pelon ilmapiiristä uskon ilmapiiriin

Yrityksille Corona Boot Camp -työpajojakin vetävä, Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä yllätti puhumalla pelosta ja uskosta, eikä taloudesta. Kuva Annikaisa Knuutila

Yrityksille Corona Boot Camp -työpajojakin vetävä, Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä yllätti puhumalla pelosta ja uskosta, eikä taloudesta. Kuva Annikaisa Knuutila

Kauppakamarin valiokunnat ovat kevään aikana pitäneet aktiivisesti teams-kokouksia yritysten koronatilanteen päivittämiseksi ja kokemusten vaihtamiseksi. Vieraitakin on kutsuttu. Esimerkiksi palveluvaliokunnan teamsissa vieraili Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä, joka korosti, että kun koronakriisin ensimmäisessä vaiheessa piti saada virus hallintaan, nyt pitää voittaa pelko.

– Hyvä asia on, että jokaisen suuren kansainvälisen kriisin jälkeen tulee uusi nousu ja uusi ajan henki, zeitgeist. Ensimmäisen maailmansodan ja espanjantaudin jälkeistä 1920-luvun äänellinen efekti oli jazz, se oli myönteinen reaktio pahalle kriisille, josta tultiin ulos. 1970-luvulla oli Watergate ja öljykriisi, äänellisenä efektinä disko. Sitten tuli kylmän sodan päättyminen, Suomen lama ja optimismi, joka liittyi vapauteen ja markkinatalouteen. Tätä symboloiva äänellinen efekti oli Nokian soittoääni, the Nokia tune. Sen tahdissa lähdetiin rakentamaan uutta tulevaisuutta, erityisesti Suomessa mentiin nopeasti eteenpäin.

Entäs nyt? Penttilä muistutti, että kriisin jälkeen tulee nousu, mutta on hyvä muistaa, että uusi kulttuuri, ajan henki, ei synny automaattisesti.

– Se pitää synnyttää. Joidenkin pitää olla edelläkävijöitä. Teillä valiokunnassa tuntuu olevan myönteinen henki, ajattelette, että opitaan, luodaan uusia toimintamalleja ja uskotaan, että tämä kriisi voidaan kääntää voitoksi.

Psykologiaa enemmän kuin tiedettä

Mutta Penttilä korosti, että tulevaisuus ei ole helppo.

– Nyt on menossa taistelu pelko vastaan usko ja suojelu vastaan kasvu. Kaikkia tarvitaan, mutta täytyy luoda oikea balanssi. Taistelu näkyy monessa eri instituutiossa ja keskustelussa. Esimerkiksi USA:ssa New York Times edustaa pelkoa, esittää kauhukuvia, ja Wall Street Journal edustaa uskoa ja puhuu talouden avaamisen puolesta. Molemmilla on käytettävissään asiantuntijat ja mallit, jotka todistavat niiden näkemykset oikeiksi.

Penttilä ei usko pelkän tieteen voimaan kriisistä selviytymiseksi.

– Ajatus, että tiede voisi viedä meidät eteenpäin, on väärä. Totta kai tiedettä ja tutkimusta koko ajan hyödynnetään, mutta ei tieteessä ole konsensusta, on erilaisia malleja.

Häntä huolestuttaa myös se, että pelko tuntuu nyt olevan vahvempi kuin usko.
– Tuntuu, että koko maailma on Tukholman syndrooman vallassa. Nähdään, että on turvallisempaa pysyä vankilassa kuin lähteä vapauteen.

Kuinka sitten päästään enemmän uskon puolelle?

– Ensiksi: että olisi parempia tutkimustuloksia ja malleja. Niitä löytyy kyllä, myös sellaisia, joiden mukaan talouden avaaminen saattaa olla myös terveyden kannalta parempi vaihtoehto.

– Toiseksi: tätä ei tieteellä ja järkiargumenteilla hoideta, tämä on enemmän tunnekysymys ja psykologiaa. Kuten Machiavelli sanoi: Jos haluat muutosta, puhu jatkuvuudesta. Tämä on se viesti, jota varmaan viette yrityksissänne eteenpäin. Jatkuvuutta on turvata ihmisten hyvä arki ja terveys, parantaa ihmisten mahdollisuuksia elää hyvää elämää samalla, kun yhteiskuntaa avataan.

Penttilä korosti, että siirtyminen pelon ilmapiiristä uskon ilmapiiriin on erittäin tärkeää.

– Siihen tarvitaan yrityksiä ja yrityksissä esimiehiä, myös koko yhteisöä keskustelemaan, miten nähdään toivon kipinöitä ja uskoa tulevaisuuteen. Kauppakamari on nyt pelinrakentajan paikalla. Tuokaa yhteen ihmisiä, vaihtakaa kokemuksia, puhukaa vastuullisen avaamisen puolesta – eli jatkakaa sitä loistavaa työtä, mitä jo nyt teette.