Rantatunnelin puolesta äänestäneet demarinaiset palkittiin elinkeinovaikuttajina

Tarja Jokinen (vas.), Johanna Loukaskorpi, Riitta Ollila ja Hanna Tainio ottivat tunnustuksen vastaan kauppakamarin Pj-Gaalassa.

Tampereen kauppakamari on palkinnut Tarja Jokisen, Hanna Tainion, Johanna Loukaskorven ja Riitta Ollilan Vuosikymmenen elinkeinovaikuttajina. Tunnustus myönnettiin rohkeudesta äänestää Rantaväylän tunnelin rakentamisen puolesta syyskuussa 2013.

Tampereen kauppakamari on jakanut julkista kiitosta elinkeinovaikuttajille vuodesta 2005. Tämänvuotinen palkinto jaettiin kauppakamarin perinteisessä Puheenjohtajagaalassa 20. tammikuuta.

Perustelujen mukaan SDP:n valtuustoryhmän jäsenet Tarja Jokinen, Hanna Tainio, Johanna Loukaskorpi ja Riitta Ollila osoittivat paitsi rohkeutta myös näkemyksellisyyttä ja epäitsekkyyttä äänestäessään syyskuussa 2013 Rantatunnelin rakentamisen puolesta, vaikka SDP:n valtuustoryhmä oli tehnyt tunnelia vastustavan ryhmäpäätöksen.

– Toiminnallaan he varmistivat pitkään valmistellun kaupunkikehityshankkeen aloituksen. Myönteinen rakentamispäätös laukaisi ennennäkemättömän investointibuumin sekä yksityisen että julkisen sektorin hankkeille. Päätös pohjusti positiivisella tavalla myös ratikan ja uuden tapahtuma-areenan rakentamista, perusteluissa sanotaan.

Tarja Jokiselle tunnelin rakentamisessa oli kysymys ennen kaikkea kaupunkikehityshankkeesta.

Kylmää kyytiä äänestyksen jälkeen

Tunnelin rakentaminen hyväksyttiin Tampereen kaupunginvaltuustossa 16.9.2013 äänin 36–31. Hyväksymisen puolesta äänestäneille demarinaisille kyyti oli tämän jälkeen kylmää. Heidät erotettiin SDP:n valtuustoryhmästä noin puoleksitoista vuodeksi. Haukkuja sateli, ja henkilökohtaisia ystävyyssuhteita päättyi. Kaikki palaute ei ollut pelkästään kielteistä. Nelikko sai rohkeudestaan myös kiitosta.

Tarja Jokinen oli osallistunut apulaispormestarina Pekka Paavolan johtamaan tunnelityöryhmään jo vuosina 2007–2008.

– Sitouduin tuolloin henkisesti puoltamaan hanketta, kuten teki myös oman valtuustoryhmäni selvä enemmistö.

Tunnelin vastustaminen kuitenkin yltyi, ja myös Jokinen ajatteli pystyvänsä äänestämään hanketta vastaan, kun päätöksen aika läheni.

– Huomasin vastaan äänestämisen kuitenkin mahdottomaksi. Onneksi olivat nuo kolme muuta samoin ajattelevaa. Yksin rohkeuteni ei ehkä olisi riittänyt.

– Olin vuoden 2012 vaaleissa päättänyt, että ne ovat viimeiset vaalini 20 vuoden valtuustouran jälkeen. Siitä pidin kiinni ja jättäydyin kuntapolitiikasta helpottuneena. Tunnelipäätös ei siihen vaikuttanut.

– Joidenkin ystävyyssuhteitten päättyminen ja syytteet lahjonnasta tuntuivat pahalta. Mitään emme saaneet äänestyskäyttäytymisemme seurauksena, asun edelleen silloisessa kodissamme. Anteeksi en ole pyytänyt keneltäkään.

Jokinen sanoo, ettei hän uskalla edes kuvitella seurauksia, jos kielteinen kanta olisi voittanut.

– Minulle tunnelin rakentamisessa oli kysymys kaupunkikehityshankkeesta, ei ratkaisusta liikenneruuhkiin. Rakentamisen jälkeen on tapahtunut valtava muutos ja kehitys kaupunkikuvallisesti. Olen ylpeä kotikaupungistani, Tampereen vanhusneuvoston varapuheenjohtaja ja nykyinen Pirkanmaan hyvinvointialueen valtuutettu Jokinen sanoo.

Jos tunneli olisi kaatunut, kaupungin kehittäminen olisi viivästynyt vuosiksi eteenpäin, Johanna Loukaskorpi sanoo.

”Tunnelipäätös olisi joka tapauksessa tehty myöhemmin”

Etelä-Hervannan koulun apulaisrehtorina työskentelevä SDP:n kaupunginvaltuutettu Johanna Loukaskorpi on nelikosta ainoa, joka jatkaa edelleen kuntapolitiikassa. Hän on sosiaali- ja terveyspalvelujen osa-aikainen apulaispormestari sekä Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettu ja aluehallituksen jäsen.

Loukaskorpi kertoo tehneensä päätöksensä itsenäisesti keskusteltuaan kolmen muun demarinaisen kanssa.

– Koin, etten voi olla jarruttamassa kaupungin kasvua tukevaa hanketta ja uuden asuinalueen rakentamista. Lisäksi pidin tunnelin rakentamisen työllisyysvaikutuksia Pirkanmaan työllisyystilanteen takia ensiarvoisen tärkeinä.

Seuraukset olivat Loukaskorvellekin ikävät. Osa sosialidemokraateista kantoi pitkään kaunaa, ja hän sai heti päätöksen jälkeen vihapostia.

– Toisaalta sain myös kannustavia viestejä ja kiitosta. Vielä viime syksynä eräässä Raatihuoneen tilaisuudessa yksi ihminen halusi henkilökohtaisesti kiittää tunnelipäätöksestä näin monen vuoden jälkeen.

– Jos tunneli olisi silloin kaatunut, kaupungin kehittäminen olisi viivästynyt vuosiksi eteenpäin, mutta uskon myös, että tunnelin rakentamispäätös olisi jossain kohtaa palannut valtuustoon, viimeistään seuraavalla valtuustokaudella.

– Katselen nyky-Tamperetta ihaillen. Tampereesta on tullut Suomen toinen metropoli, sykkivä ja monipuolinen tapahtumakaupunki ja kaupunki, jonne halutaan opiskelemaan, tekemään töitä ja asumaan.

Loukaskorven mukaan isot investoinnit saavat parhaimmillaan aikaan kaupungeissa positiivisen kierteen.

– Välillä pitää uskaltaa ajatella isosti ja rohkeasti.

Riitta Ollila sanoo, että tunnelista viisastuneina ratikkapäätös pyrittiin viemään maaliin maltillisesti ja tarpeeksi pienin askelin.

Tapahtumista otettiin oppia ratikkapäätökseen

Erityisopettajan työstä eläköitynyt, nykyinen Pirkanmaan hyvinvointialueen valtuutettu Riitta Ollila muistaa, että tunnelin rakentamisesta oli tarjolla paljon asiallista tietoa päätöksen tueksi.

– Olin aina ollut rakentamisen kannalla. Vaikka lopullista päätöstä edeltäneellä XL-kaudella kielteinen kanta vahvistui ryhmässäni äärimmilleen, olin vakuuttunut tunnelin myönteisestä merkityksestä keskustan kehittämiselle ja kaupungin elinvoimalle. Siksi oli pakko toimia tunnelin pelastamiseksi. Onneksi Hanna, Tarja ja Johanna lähtivät mukaan.

– Haukkuja ja kiitoksia sateli äänestyksen jälkeen melko lailla tasapuolisesti. Jouduin usein eri yhteyksissä selittämään tekoani. Joillekin se oli ylitsepääsemätön ja selkä kääntyi minuun päin ehkä lopullisesti, mutta tekoani en ole katunut.

Valtuustoryhmästä erottamisen jälkeen nelikko perusti Demarit työn ja tasa-arvon puolesta -ryhmän, jota johti Ollila.

– Meillä ei ollut juurikaan tarvetta poiketa ison sd-ryhmän esityksistä.

Riitta Ollila arvioi, että tunnelitapauksesta viisastuneina ratikkapäätös pyrittiin viemään maaliin maltillisesti ja tarpeeksi pienin askelin.

– Ratikan valmisteluvaiheessa otettiin aiempaa enemmän käyttöön kuntalaisia ja päättäjiä osallistavia menetelmiä.

– Olen joskus ajatellut, olisiko meillä esimerkiksi ratikkaa, jos tunnelipäätös olisi kaatunut. Ainakin uskottavuutemme neuvottelijana Helsingin suuntaan olisi heikentynyt. Moni muukin iso hanke olisi saattanut kaatua tai viivästyä. Nythän keskustan kaikki viisi tähtihanketta alkavat loistaa kirkkaina.

Nykyaikaa katsoessaan Ollila sanoo, että ratikkahanke on vietävä päätökseen ja sen jälkeen on istuttava alas ja mietittävä rauhassa seuraavia askeleita.

– Voisi olla aika huomata, että pienikin on kaunista ja rakentaa kaupunkilaisten lähiympäristöjä tukemaan kaikenikäisten mahdollisuuksia elää yhdessä.

Hanna Tainion mukaan kaupungin kehittäminen sekä isojen investointien suunnittelu ja toteutus ovat maratonlaji. Niitä ei tehdä yhdessä valtuustokaudessa seuraavat vaalit mielessä.

Tunneli sai aikaan dominoefektin

– Näin tunnelin välttämättömyyden jo suunnitteluvaiheessa ja kannatin sen rakentamista alusta lähtien. Taivuin aluksi ennen kunnallisvaaleja 2012 valtuustoryhmän kantaan lykätä investointia. Harkinnan jälkeen katsoin kuitenkin, että tunneli on rakennettava suunnitellussa aikataulussa, muistaa Hanna Tainio.

– Tunneli oli olennainen osa Tampereen liikennejärjestelmää, johon kuului myös suunnitelmissa ollut ratikka. Eduskunta oli sitä paitsi jo myöntänyt tunnelille sovitun rahoituksen ja urakkasopimukset oli allekirjoitettu. Tältäkin osin peruminen oli liian myöhäistä. Lisäksi yleinen työllisyystilanne heikkeni laman takia, minkä vuoksi tarvittiin nopeasti työllistäviä, julkisia investointeja.

Muiden tavoin Tainio sai paljon ikävää palautetta.

– Puheluita, tekstiviestejä ja sähköpostia tuli muutaman vuoden ajan. Minut uhattiin jopa haastaa oikeuteen. Toki sain myös positiivisia ja kannustavia viestejä.

Tainio luopui valtuustokauden jälkeen poliittisesta urastaan. Vuonna 2015 hänet valittiin Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtajaksi, ja tässä tehtävässä hän työskentelee edelleen. Lisäksi hänellä on useita hallituspaikkoja.

– Olen usein verrannut tunnelia dominopalaan, joka sysäsi liikkeelle merkittävän kaupunkikehityksen. Nykyisestä Tampereesta olen hyvin ylpeä. Lähes viikoittain saan kuulla Helsingissä kehuvia kommentteja Tampereesta ja sen rohkeista tulevaisuusinvestoinneista.

Nykyisille päättäjille Hanna Tainio sanoo, että kaupungin kehittäminen sekä isojen investointien suunnittelu ja toteutus ovat maratonlaji.

– Niitä ei tehdä yhdessä valtuustokaudessa, eikä seuraavat vaalit mielessä. Asioihin pitää perehtyä huolella ja koota oma näkemyksensä tosiasioiden pohjalta. On uskallettava haastaa omia ja muiden näkemyksiä. Populismilla ei ole tässä sijaa.

Kunniakirjoja luottamushenkilöille

Tampereen kauppakamari palkitsi gaalassa myös luottamushenkilöitään. Kunniakirjan merkittävästä luottamushenkilöurasta kauppakamarissa saivat Matti Arpiainen, Jukka Hornborg, Hannele Hyödynmaa, Matti Joensuu, Juha Leppäniemi, Mikko Mattila, Hannu Meskanen, Henry Nieminen, Mika Nieminen, Jarkko Oksala, Tuomas Pahlman, Ilkka Pohjoismäki, Riku Rokala, Juha Sammallahti, Timo Susi, Aku Syrjä, Ilkka Syrjänen, Kai Telanne, Teemu Vuorinen ja Rauno Vänni.

Teksti Päivi Eskelinen