Pirkanmaan on valvottava koulutuspoliittisia etujaan

Tuore koulutuspoliittinen selonteko nousi ykkösaiheeksi huhtikuun ensimmäisessä Kauppakamariaamussa. Työelämän ja oppilaitosten vuorovaikutuksen tarvetta korostettiin, samoin Pirkanmaan esiintymistä alueellisesti yhtenäisenä: on viestittävä selkeästi, mitä tarvitsemme ja mitä meille kasvumaakuntana kuuluu.

Tampereen kauppakamarin johtaja Peer Haataja sanoi, että osaamisen turvaaminen ja työvoiman saatavuus ovat aina olleet keskeisiä asioita kauppakamarin vuosittain julkaisemassa vaikuttamissuunnitelmassa. Tänä vuonna työvoiman saatavuus nostettiin kuitenkin etusijalle. Tilanne on huonontunut ja on jo kriittinen.

– Vuosien mittaan on käynyt selväksi, ettei yksi taho ratkaise saatavuusongelmaa. Ratkaisut syntyvät rajapinnassa, jossa on yrityksiä, oppilaitoksia ja opiskelijoita, Haataja sanoi ja mainitsi yhteistyöstä esimerkkinä Bazaarin, jota Tampereen kauppakamari ja Tampereen korkeakouluyhteisö rakentavat yhdessä.

Kauppakamariaamua hallitsi valtioneuvoston esitys koulutuspoliittiseksi selonteoksi, joka julkaistiin tilaisuutta edeltäneenä päivänä. Peer Haataja nosti selonteosta esille muun muassa jatkuvan oppimisen, joka hänen mielestään tulee siinä huonosti esille.

– Jatkuvaa oppimista korostetaan kyllä koulutusketjun läpäisevänä periaatteena varhaiskasvatuksesta aina korkea-asteelle saakka, mutta työelämän puolella sitä on heikosti avattu.

– Toinen asia on koulutustason nosto, jota selonteossa kuvataan hierarkkisen koulutusjärjestelmän näkökulmasta eli vähemmän ammatillista osaamista ja enemmän korkeakoulututkintoja. Koulutusjärjestelmäämme olisi mielestämme uudistettava joustavasti jatkuvan oppimisen pohjalta.

Korkeakoulutetuksi väyläopintojen avulla

Tampereen ammattikorkeakoulun TAMK rehtori Tapio Kujala painotti, että Pirkanmaan pitää valvoa etujaan, kun selonteon käsittelyä jatketaan.

– Kun olen työssäni näitä paljon lukenut, tiedän, että siellä on asioita, joita ei sanota suoraan. Selonteosta käy ilmi, että rahaakin aiotaan säästää.

– Opintopolut on kaavailtu siten, että vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaisi korkeakoulututkinnon. Tässä on kyse siitä, että menestyisimme kansainvälisessä kilpailussa, jossa olemme jääneet jälkeen.

– Itse tulkitsen tavoitetta siten, että ammattikorkeakouluille se teettää töitä, Kujala sanoo ja viittaa väyläopintoihin, joita TAMK kehittää toisen asteen kouluttajien Tredun ja Saskyn kanssa.

– Koulutuksen kansainvälistymistä selonteossa on mielestäni laimennettu. Alun perin puhuttiin 15 prosentista ulkomaisia opiskelijoita, mikä olisi tarkoittanut TAMKissa 1500:aa ulkomaista opiskelijaa vuonna 2030. Nyt selonteossa puhutaankin määrän kolminkertaistamisesta, mikä on meillä huomattavasti vähemmän. Mielestäni tässä olisi pitänyt olla kunnianhimoisempi.

Hankkeet pirstaloivat yhteistyötä

Pitkän linjan teollisuuden toimija ja konepajakoulutuksen kehittäjä Pasi Julkunen MexLink Oy:stä esitti huolensa yritysten ja oppilaitosten tutkimusyhteistyön heikkenemisestä viime vuosina. Toinen ikävä asia on tekemisen pirstaloituminen hankkeiksi.

– Asiat ovat fragmentoituneet, kuljetaan hankkeesta toiseen, ja se on Suomen heikkous. Akateemisella maailmalla on tässä peiliin katsomisen paikka.

Julkunen kritisoi myös Suomen suhtautumista maahanmuuttoon. Hän nimitti sitä ajelehtimiseksi.

– Ajatellaan, että tänne vain tullaan, vaikka pitäisi rekrytoida systemaattisesti ja tuoda esille Suomen vahvuuksia. Yksi niistä on työpaikkojen matalat hierarkiat, meillä ei ole käskytyskulttuuria.

Dekaani Martti Kauranen Tampereen yliopistosta kertoi, ettei hän ollut ehtinyt paneutua selontekoon, joten hän kommentoi keskustelussa esiin nousseita näkemyksiä.

– Jatkuvasta oppimisesta puhutaan ja sitä hehkutetaan, mutta mitä siitä syntyy? Pelkään, että erillinen, kallis kokonaisuus. Se pitäisi integroida olemassa oleviin koulutuskokonaisuuksiin, joita oppilaitokset tarjoavat.

Keskustelussa esiin tullutta viittausta ”yliopistojen elämään akateemisessa kuplassa” Kauranen kommentoi muistuttamalla yliopistojen ansaintalogiikasta.

– Valtio on sen meille määritellyt. Tärkeimpiä ovat tutkinnot ja akateemiset julkaisut. Toivoisin, että pääsisimme entistä enemmän yritysten kanssa akateemisia tuotoksia synnyttävään yhteistyöhön. Olemme Tampereella pioneereja muu muassa Teollisuuden tohtorikoulussa. Se on yrityksille taloudellinen tapa tehdä yhteistyötä yliopiston kanssa, hän sanoi.

Linkki Kauppakamariaamussa näytettyyn videoon löytyy täältä.

Seuraavassa Kauppakamariaamussa 16.4. keskustellaan aiheesta Henkilöratapiha – joukkoliikenteen sydän. Tule mukaan, ilmoittaudu täällä.

Teksti Päivi Eskelinen
Kuva TAKK