Uutiset | 09.09.2022 05:05

Pirkanmaa pettyi budjettiesitykseen, ”strateginen näkemys kateissa”

Pirkanmaalla toivottiin rahoitusta erityisesti valtatie 3:n ja valtatie 9:n parantamiseen sekä Helsinki–Tampere-junaradan ja Tampereen henkilöratapihan kehittämiseen. Toiveilla on ollut katetta, sillä kohteet kuuluvat Väyläviraston investointiohjelman (2023–2030) kiireellisimpiin 1A-korin hankkeisiin, joiden toteuttaminen on ajoitettu vuosille 2023–2026.

Hallituksen esityksessä valtion investointirahoitus laskee ensi vuonna tuntuvasti. Lisäksi esityksessä nostetaan 1A-korin hankkeiden ohi investointiohjelmakauden loppuun sijoitettuja Itä-Suomen raideliikennehankkeita. Tämä tarkoittaa, että valtion pieni raideinvestointirahoitus hupenee Itä-Suomen pakettiin.

Pirkanmaan liitossa ihmetellään, miten 1B-korin idän hankkeet voivat sivuuttaa raideliikennehankkeita, joita pidetään yleisesti tärkeinä koko Suomelle.

– Maailmantilanteen muutokset itäisen Suomen elinvoimaan totta kai ymmärretään, mutta tällaisena aikana, jolloin olemme kansantaloutena ja julkisena taloutena äärimmäisen vaikeassa tilanteessa, olisin odottanut hallituksen talousarvioesitykseltä strategista otetta, Anna-Mari Ahonen sanoo.

– Olisi ollut tarpeen saada eteenpäin suuria, elinkeinoelämän kilpailukykyä kasvattavia, tulotaloutta vahvistavia ja myös huoltovarmuuttamme parantavia infrahankkeita.

Ahonen kuvaa tunnelmia turhautuneiksi, mutta sisuuntuneiksi. Katseet on jo suunnattu seuraavaan lisätalousarvioon.

– Pohjatyö on aloitettu.

– Viime vuosina on nähty Itä- ja Pohjois-Suomen aggressiivista edunvalvontaa. Myös meidän on siirryttävä pois mukavuusalueelta ja pidettävä alueemme puolta entistä terävämmin.

– Olen monesti ilmaissut, kuinka vaikuttunut olen pirkanmaalaisen edunvalvonnan systemaattisuudesta ja hyvästä yhteistyöstä. Perusteet ovat hyvässä kunnossa, mutta tarvitsemme uuden tason, jossa vaikutamme ja viestimme entistä suoremmin ja tehokkaammin, hän sanoo.

Pirkanmaan liiton mukaan budjettiesityksen parasta antia ovat koulutukseen ja osaamiseen sekä TKI-toimintaan osoitetut lisäykset, samoin joukkoliikenteen määräaikainen arvonlisäveron nollaus, josta hyötyvät työmatka- ja asiointiliikenteen matkustajat.

”Tämä budjetti ei katso tulevaisuuteen”

– Hallituksen vuoden 2023 talousarvioesitys sisälsi paljon hyvää, mutta se ei vie eteenpäin esimerkiksi Tampereen seudun liikenteen kehittämistä tai tue kansainvälisten osaajien houkuttelua, sanoo Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen.

– Hyvää budjettiesityksessä ovat esimerkiksi energiakriisiin liittyvät teot, joilla pyritään helpottamaan korkeista sähkölaskuista kärsivien arkea.

Ikonen pitää Ahosen tavoin ongelmana, ettei budjettiesitys katso riittävästi tulevaisuuteen.

– Uupumaan jäivät esimerkiksi Tampereelle ja koko Suomelle tärkeä Tampereen henkilöratapihan kehitys. Euroopan unioni on jo myöntänyt tukea hankkeelle, mutta EU-rahoituksen täysimääräinen hyödyntäminen vaatisi myös valtion mukaantulon. Liikenneinvestointien suuntaaminen näin voimakkaasti Itä-Suomeen on lyhytnäköistä ottaen huomioon, että Suomen kasvu rakennetaan suurissa kaupungeissa.

Hallitus leikkaa kaupungeille suunnattua Talent Boost -rahoitusta kahdella miljoonalla eurolla. Se on kaksi kolmasosaa edellisen vuoden kokonaisrahoituksesta. Rahoitus on suunnattu Suomen viidelle suurimmalle kaupungille, joissa on eniten vieraskielistä väestöä. Tämä tarkoittaa, että valtion rahoitus kansainvälisten osaajien houkutteluun ja kansainvälisen työvoiman liikkuvuuden edistämiseen hiipuu aluetasolla.

Tampere aloitti Talent Boost -rahoituksella International House Tampereen toiminnan ja on vienyt eteenpäin osaavan työvoiman saatavuutta.

– Hallitus toimii päätöksellään vastoin hallitusohjelman linjauksia kansainvälisen työvoiman lisäämisestä Suomeen ja kansainvälisten opiskelijoiden työllistymisen edistämisestä. Kansainvälisten osaajien ja vieraskielisen väestön määrän kasvu on nimenomaan suurten kaupunkien kysymyksiä ja siten olennaista koko maan tulevalle kehitykselle ja osaajien saatavuudelle, Ikonen sanoo.

Perusväylänpidon ahdinko syvenee

– Väylänpidon rahoitus huolestuttaa, kommentoi budjettiesitystä liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueesta vastaava Pirkanmaan ELY-keskuksen ylijohtaja Juha Sammallahti.

Hän muistuttaa, että lopulliset luvut selviävät 19. syyskuuta mennessä, kun talousarvioesitys valmistuu valtioneuvoston käsiteltäväksi. Perusväylänpitoon, kuten päällystämiseen ja rakenteiden parantamiseen, on esityksen mukaan kuitenkin odotettavissa yhä vähemmän rahaa.

– Rahassa arvioituna päällystämiseen olisi ensi vuonna käytettävissä seitsemän miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna. Puhutaan noin sadasta kilometristä, kun tarve olisi noin 350 kilometriä vuodessa.

Perusväylänpidon rahoituksen supistuminen kasvattaa jälleen korjausvelkaa.

– Huonokuntoisia teitä on 14,7 prosenttia tiestöstä. Korjausvelka kohdentuu alempaan tieverkkoon, mutta uhkana on, että myös pääteiden laatua joudutaan laskemaan. Nykyisestä 11 miljoonan euron kokonaispotista käytetään paikkauksiin neljä miljoonaa euroa vuodessa. Se on paljon.

Budjettiesitys ei sisällä isoja pirkanmaalaisia väylähankkeita. Yksi tulevaisuuteen siirtyvistä on Alasjärvi–Käpykangas-osuus valtatie 9:llä.

–Tämän sadan miljoonan euron hankkeen suunnitteluvalmius on hyvä, mutta se ei todennäköisesti etene, kuten ei myöskään valtatie 3:n kehittäminen välillä Alasjärvi-Parkano. Molemmat hankkeet ovat Väyläviraston investointiohjelmassa 1A-koriin noteerattuja, liikenteellisesti ja turvallisuuden parantamisen puolesta tärkeitä hankkeita.

Budjettiesityksen ilonaiheiksi Sammallahti nimeää yksityisteiden avustukset metsäteollisuuden tarpeisiin.

Teksti Päivi Eskelinen