Päärata pitää saada mukaan EU:n elvytyspakettiin

– Tampereen kauppakamarin tärkein hanke kauppakakamarien yhteisessä liikennehankelistauksessa on Suomen päärata kokonaisuutena etelästä pohjoiseen liityntäyhteyksineen, sanoo apulaisjohtaja Markus Sjölund.

Tampereen kauppakamarin tärkein hanke kauppakakamarien yhteisessä liikennehankelistauksessa on Suomen päärata kokonaisuutena etelästä pohjoiseen liityntäyhteyksineen, sanoo apulaisjohtaja Markus Sjölund.

Kauppakamarit kokosivat listan Suomen merkittävimmistä maantie-, raide- ja vesiyhteyshankkeista. Ne haluavat näin tukea teossa olevaa valtakunnallista 12-vuotista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Tampereen kauppakamarin listalla tärkein hanke on Suomen päärata. Kauppakamarin tavoite on, että päärata valtakunnan tärkeimpänä väylänä pitää saada mukaan EU:n elvytyspakettiin.

– Kilpailukykyä luodaan raiteilla, maanteillä ja lentoyhteyksin. Pitää varmistaa vientikuljetusten tehokkuus, Suomen saavutettavuus sekä mahdollistaa ihmisten liikkumisen sujuvuus, sanoo Tampereen kauppakamarin apulaisjohtaja Markus Sjölund.

Keskuskauppakamarin liikenne- ja elinkeinopolitiikan johtava asiantuntija Päivi Wood huomauttaa, että tavaroiden ja ihmisten liikkuminen kustannustehokkaasti, sujuvasti ja ympäristöystävällisesti on tärkeää paitsi Suomen kilpailukyvyn, myös päästövähennysten näkökulmasta.

– Uskomme siihen, että liikenteen päästöjen puolittaminen asetettujen tavoitteiden mukaisesti on mahdollista saavuttaa. Haluamme tehdä työtä sen eteen, että edellytykset ovat kunnossa. Meidän on löydettävä keinot, jotka ovat kustannustehokkaita ja taloudellisesti kannattavia yrityksille, Wood sanoo.

Hän muistuttaa, että liikennehankkeiden rahoituksessa tulee hyödyntää EU:n elvytyspaketti.

– Kasvua edistäviä pitkän aikavälin suuria raidehankkeita tulee nopeuttaa. Elvytyspaketin hyödyntäminen pienemmissä ja nopeasti käynnistettävissä hankkeissa helpottaa Suomen väyläverkoston mittavan korjausvelan lyhentämistä.

Tavaroiden ja ihmisten liikkuminen kustannustehokkaasti, sujuvasti ja ympäristöystävällisesti on tärkeää paitsi Suomen kilpailukyvyn, myös päästövähennysten näkökulmasta. Kuva VR/Rami Salle

Tavaroiden ja ihmisten liikkuminen kustannustehokkaasti, sujuvasti ja ympäristöystävällisesti on tärkeää paitsi Suomen kilpailukyvyn, myös päästövähennysten näkökulmasta. Kuva VR/Rami Salle

Pääradalle haettava CEF-rahoitusta

Tampereen kauppakamarin listalla tärkein liikenteellinen kehittämiskohde on Suomen päärata kokonaisuutena etelästä pohjoiseen liityntäyhteyksineen.

Sjölund huomauttaa, että EU:n CEF-rahoitusta on haettava uudella ohjelma- ja rahoituskaudella niin pääradan suunnittelu- kuin investointikohteisiinkin, myös sotilaallisen liikkuvuuden kohteet on otettava huomioon.

Lisäksi Helsinki-Tampere-radan peruskorjausta pitää jatkaa.

– Päätös on tehty, mutta aloitusraha on liian pieni ja korjauksia pitää jatkaa nopeammin kuin on suunniteltu. Suunnittelun pitää sisältää Suomi-rata-hankkeen nopeaa edistämistä investointivalmiuteen. EU:n elvytyspakettiin pitää sisällyttää Pirkanmaan tavoitelistalta EU-tukikelpoiset hankkeet, jotka ovat pääradan korjaus Pasila-Riihimäki-välillä, 270 miljoonaa euroa, ja Tampereen henkilöratapiha, 100 miljoonaa euroa. Molemmat ovat toteutettavissa vuosina 2021–26, jolloin EU:n elvytyspaketin rahoitus on käytettävissä.

Rahoitusta tarvitaan myös Tampere-Jyväskylä- ja Vaasa-Seinäjoki-välien suunnittelun toteuttamiseen, samoin Tampere-Parkano-Seinäjoki-yhteysvälin kaksoisraiteiden/kohtaamispaikkojen lisäämisen suunnitteluun. Tärkeää on myös Tampereen henkilöratapihan korjaus- ja uudistusinvestoinnin aloittaminen MAL-sopimuksen mukaisesti.

Kolmostie kuntoon

Teiden kehittämisen lista on pitkä. Pohjois-etelä-suunnassa elintarviketeollisuuden ja kaupan kuljetusketjut kulkevat maakunnan kautta. Teknologiateollisuuden kuljetusketjussa pohjois-etelä-akseli on sekä valmiiden että välituotteiden tuonti- ja vientireitti etelän satamiin. Tärkein väylä on valtatie 3.

– Hämeenkyrön ohitustieinvestoinnin valmistuttua tieltä poistuu yksi pullonkaula. Tiellä on kuitenkin monia osuuksia, jotka eivät täytä ydinverkkoon kuuluvan tieosuuden laatuvaatimuksia, Sjölund huomauttaa.

Tärkeää on Hämeenkyrönväylän toteuttamisen jatkaminen sekä yhteysvälin Tampere-Vaasa pienempien investointikohteiden toteuttaminen.

140 miljoonan investointimääräraha tarvitaan VT9:n Tampere-Orivesi-yhteysvälin jäljellä olevien investointien toteuttamiseksi syksyllä 2020 alkavan Yliskylä-Oritupa-välin investoinnin lisäksi.

– Itä-länsi-suunnassa metsäteollisuuden tuotteet tarvitsevat pääsyn läntisiin satamiin. Tavaraa kuljetetaan rautateillä ja valtatie 9:llä. Valtatie 9 on ruuhkaisin kaksikaistatie välillä Tampere-Orivesi ja liikenneturvallisuudeltaan erittäin heikko.

VT12:lla Tampereen ja Kangasalan välillä yleissuunnitelman mukaisia kohteita on edistettävä vaiheittain. Tampereella Vaitinaron liittymäalueen kehittämiseen ja investointiin eritasoliittymineen on valmistauduttava.

Lentoyhteydet yrityksille elintärkeitä

Tampere-Pirkkalan lentoasema on tärkeä osa alueen vientivetoisen elinkeinoelämän kuljetustarpeita. Yhteydet isoihin hubeihin sekä Helsinkiin ja Finnairin jatkolennoille ovat elintärkeitä.

Aseman kansainvälinen status pitää palauttaa kiireellisesti, Sjölund sanoo.

Kauppakamari pitää Tampere-Pirkkalan lentoaseman yhtenä kehittämiskohteena myös AiRRhow-ilmailuallianssin vahvistamista muun muassa lisäämällä koulutus- ja klusteritoimintaa.


Liikennehankelistauksen tarkoituksena on tunnistaa alueittain vaikuttavimmat toimet, joilla vientikulje­tusten tehokkuus voidaan varmistaa. Kauppakamariverkoston julkaisulla täydennetään kokonaiskuvaa liikenteen nykytilasta ja muutostarpeista tasapuolisesti Suomen eri alueilta.

kauppakamarien liikennehankelistaus 2020.pdf