Uutiset | 05.05.2023 05:05

Nato on yrityksille valtava mahdollisuus

– Julkisessa keskustelussa on käsitelty melko vähän Nato-jäsenyyden seurauksia suomalaiselle teollisuudelle, työllisyydelle ja viennille, vaikka vaikutukset mitataan suoraan euroissa. Meillä on korostettu – ymmärrettävistä syistä – turvallisuuspolitiikkaa toisin kuin Ruotsissa, jossa poliittinen johto ilmoitti liittyvänsä Natoon yhdessä ruotsalaisen teollisuuden kanssa, sanoo Vice President, Cyber and Security Domain Reima Kuutsa kansainvälisestä puolustus- ja teknologiayhtiö Patriasta.

Nato-jäsenyys ei ole Kuutsan mukaan teollisuudelle hopealuoti, mutta ainakin se poistaa muodolliset esteet, joita on ollut.

– Tutkijoiden ja poliitikkojen on tuotava entistä enemmän esiin Naton teollisuuspoliittista näkökulmaa, Naton kolmannen artiklan osuutta. Yritykset tarvitsevat myös oppaita ja muuta materiaalia, jonka avulla ne voivat lähestyä Natoa ja arvioida sen mahdollisuudet omalle liiketoiminnalleen.

Natosta ei kannata siis höyrähtää, vaan punnita resurssinsa huolellisesti. Puolustus- ja ilmailuteollisuus PIA ry ja Teknologiateollisuus ry pitävät jäsenilleen Nato-infoja. Tietoa voi etsiä myös puolustusministeriön nettisivuilta.

– Natolla on hyvät nettisivut, mutta on tiedettävä, mitä niiltä hakee, Kuutsa sanoo.
Patrialla on ollut toimintaa useissa Nato-maissa jo vuosia, ja se tuntee Naton hyvin organisaationa.

– Koska kaikilla yrityksillä ei ole riittävästi omia resursseja Nato-yhteistyöhön, yksi mahdollisuus on, että yritykset lähtevät mukaan yhteenliittymänä ison yrityksen, esimerkiksi Patrian, sateenvarjon alla.

Patrian tuotteet ovat Nato-yhteensopivia

Patrialla on ollut jo ennen Suomen Natoon liittymistä oma Nato-asioihin keskittynyt tiimi. Tiimiin kuuluvilla henkilöillä on hyvät tiedot Nato-organisaatiosta ja sen toiminnasta. Tiimi on selvittänyt, mitä Nato-jäsenyys merkitsee Patrialle ja mitä teollisuusyrityksen on tiedettävä Natosta.

Reima Kuutsa aloitti Patriassa vuosi sitten. Tätä ennen hän työskenteli Puolustusvoimissa yli 30 vuotta ja johti viime vuodet Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen järjestelmäkeskusta. Hänen tehtävänään Patrian tiimissä on tiedonhankinta ja Nato-ymmärryksen lisääminen.

Nato-tietämystä ei ole padottu Patriassa tiimiin, vaan tiimin tehtävänä on ollut valmistella Patrian muutos täysin Nato-kelpoiseksi.

– Patriassa Nato-tieto jalkautetaan koko organisaatioon osaksi normaalia liiketoimintaa. Tuotteemme ovat jo nyt Nato-yhteensopivia, myynnissä ja markkinoinnissa otetaan huomioon Naton hankintakanavat ja muun muassa HR varautuu siihen, että Patriassa on Naton kannalta sopivaa osaamista myös tulevaisuudessa, Kuutsa kuvaa.

Nato-rakenteet on otettava haltuun

Nato on monikerroksinen kokonaisuus, joka yritysten on hahmotettava ja otettava haltuun ainakin osittain.

– Kun alkaa seurata Natoa, on ehdottomasti selvitettävä siviiliorganisaation rakenne ja tunnistettava paikat, joissa teollisuus voi olla mukana ja missä voi pyrkiä vaikuttamaan. Teollisuutta koskeva poliittinen päätöksenteko tapahtuu pääosin Naton siviilirakenteissa. Naton sotilaallinen rakenne suunnittelee joukkojen sijoittelua ja sotilasoperaatioita.

Nato jakaa tietoa itsestään varsin avoimesti nettisivuillaan ja tilaisuuksissaan. Jokaisessa huippukokouksessa julkaistaan julkilausuma, jossa esitellään tavoitteet tulevasta teknologisesta suunnasta ja painotuksista.

– Naton suorituskykyjen kehittämisessä painotus on siirtynyt kriisinhallinnasta perinteiseen kollektiiviseen puolustukseen Ukrainan sodan takia. Tavallaan on palattu Naton perinteiseen operointimalliin. Nyt puhutaan yhteiskäyttöisyydestä eli tuotteiden olisi oltava niin samankaltaisia, että ne voidaan ottaa käyttöön ilman pitkiä koulutusjaksoja.

Tulevaisuuteen katsova Nato Technology Foresight kertoo kärkiteknologioista ja kehitystrendeistä, joita Nato seuraa ja joiden kehittämistä se ohjaa. Kehittämistyön tuloksena Nato julkaisee standardeja, joiden perusteella teollisuus voi rakentaa tuotteita ja palveluita. Standardit takaavat yhteensopivuuden ja yhteentoimivuuden järjestelmätasolla.

Teollisuuden kannattaa selvittää Naton joukkorakennetta, koska se kertoo, minkälaisia Nato-joukkoja on eri maissa ja millä tavoin niitä varustetaan.

– Nato Defence Planning Process on neljä vuotta kerrallaan kestävä suunnittelukierros. Se määrittelee suorituskykyjen rakentamisen tehtävät Nato-maille. Tehtävät ja tavoitteet antavat perusteet teollisuudelle suunnata tuotekehitystä oikeaan suuntaan. Yksinkertaisesti sanottuna suunnitteluprosessissa määritellään perusteet siitä, mitä Nato-maat ostavat neljänä seuraavana vuotena.

Multi Domain Operations eli MDO on Naton tapa sotia maalla, merellä ja ilmassa. Se kattaa myös kyberturvallisuuden, johtamisjärjestelmät ja logistiikan.

Digitalisaatio yhdistää sotilaalliset elementit

– Teollisuuden on rakennettava tuotteita ja palveluja, jotka sopivat yhteen kattavasti kaikilla aloilla. Ei kannata kehittää esimerkiksi vain yhdelle puolustushaaralle sopivaa satelliittijärjestelmää.

– Digitalisaatio on lopulta se tekijä, jolla tavarat ja tuotteet yhteensovitetaan. Suomalaiset ovat digitalisaatiossa hyviä, ja Suomea on liittymisprosessissa kehuttu siitä, että meiltä löytyy digitalisaatiossa eri ulottuvuuksia: tekoälyä, analytiikkaa, miehittämättömiä aluksia, ohjausjärjestelmiä, valvontaa. Digitalisaatio on kuin liimaa, jolla sotilaalliset elementit yhdistetään.

Reima Kuutsa mainitsee vielä kaksi tärkeää organisaatiota, jotka tekevät teollista yhteistyötä. Ne ovat International Military Staff IMS ja Allied Command Transformation ACT. Ne ovat valmisteluorganisaatioita, joissa luodaan perustaa tuotekehitykselle.

– ACT järjestää esimerkiksi teollisuusfoorumeja. Molemmissa on myös työryhmiä, joihin Suomen puolustushallinto ja teollisuusyritykset ovat lähettäneet edustajiaan. Niissä käsitellään esimerkiksi tutka- ja satelliittialaa, ajoneuvoteknologiaa tai tiedonsiirtoa.

Nato tekee lisäksi tutkimusta yhteistyössä yliopistojen ja yritysten kanssa. Patria on ollut mukana useissa tutkimuskonsortioissa.

NSPA on Naton Hansel

Nato-kauppoja tehdään yhteishankintaorganisaatioiden avulla. Niitä on kaksi, Nato Support and Procurement Agency NSPA ja Nato Communications and Information NCIA.
– Nato ostaa organisaationa yllättävän vähän itselleen. Naton omat hankinnat ovat lähinnä johtamisjärjestelmiä, joita se ostaa NCIA:n kautta.

Nato-maiden puolustusvoimat käyttävät hankinnoissaan NSPA:ta, joka on kuin suomalainen Hansel.

– NSPA:ssa on tarjouspyyntöjä aurinkolaseista suksiin, suojanaamareista veneisiin, lentokoneisiin, ammuksiin ja ohjuksiin, eli kaikkea mitä sotajoukot tarvitsevat. Vaikea keksiä yritystä, jonka tuotteita ei voisi myydä NSPA-kanavalla.

Voidakseen tarjota tuotteitaan yrityksen on liityttävä NSPA:han.

– Suomen puolustusministeriöön on perustettu Nato-sektori, joka tukee yrityksen määrittelyä Nato-kelpoiseksi eli kykeneväksi toimimaan Natossa. Sen jälkeen NSPA tarkastaa yrityksen taustat, rahoituksen ja omistajasuhteet ennen kuin yritys hyväksytään NSPA:n jäseneksi.

Jäsenet pääsevät mukaan NSPA:n sähköiseen hankintaprosessiin ja -portaaliin, jossa ne voivat esitellä palvelujaan ja tuotteitaan sekä nähdä tarjouspyyntöjä.

– Eri maiden puolustusvoimat tekevät NSPA:n kautta myös suorahankintoja yritysten palvelu- ja tuotetarjonnasta.

NSPA:n hankintapolitiikkaan kuuluu ajoittain tarkistaa, onko jokin Nato-maa saanut sen kautta riittävästi kauppaa. Jos ei ole, NSPA voi ohjata hankintoja tällaisen maan teollisuudelle.

– Tämä on tasoittamisen politiikkaa, josta pääsevät osallisiksi vain Naton jäsenet, nyt siis myös Suomi. Nato-kumppaneille tämä mahdollisuus on suljettu, Reima Kuutsa kertoo.

Teksti ja kuva Päivi Eskelinen