Markus Mattsson Vuoden yritysjohtaja, Anita Lehikoinen Vuoden elinkeinovaikuttaja

<p><em>Tampereen kauppakamarin puheenjohtaja Minna Metsälä luovutti kunniakirjan ja toimitusjohtaja Antti Eskelinen kukat Vuoden yritysjohtajaksi valitulle Insta Groupin hallituksen puheenjohtajalle, teollisuusneuvos Markus Mattssonille. Kuva Olli-Pekka Latvala</em><br></p>

Tampereen kauppakamarin puheenjohtaja Minna Metsälä luovutti kunniakirjan ja toimitusjohtaja Antti Eskelinen kukat Vuoden yritysjohtajaksi valitulle Insta Groupin hallituksen puheenjohtajalle, teollisuusneuvos Markus Mattssonille. Kuva Olli-Pekka Latvala

Insta Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja, teollisuusneuvos Markus Mattsson on valittu Pirkanmaan Vuoden yritysjohtajaksi ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen Vuoden elinkeinovaikuttajaksi.
<p><em>Kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen vei Vuoden elinkeinovaikuttaja -palkinnon opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikölle Anita Lehikoiselle ja kiitti tätä päättäväisestä ja ammattimaisesta otteesta Tampere3-prosessissa. Kuva Matti Matikainen </em></p>

Kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen vei Vuoden elinkeinovaikuttaja -palkinnon opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikölle Anita Lehikoiselle ja kiitti tätä päättäväisestä ja ammattimaisesta otteesta Tampere3-prosessissa. Kuva Matti Matikainen

Kannattavaa ja hallittua perheyrittäjyyttä

Vuoden yritysjohtaja palkitaan pitkäjännitteisestä ja vaikuttavasta työstä yrityksen kehittämisessä ja eteenpäinviemisessä tai poikkeuksellisesta kasvutarinasta, joka on johtanut menestykseen niin taloudessa kuin työllistämisessäkin. Palkinnon voi saada myös ansioitunut yrityksen omistaja.

Markus Mattssonin isä Finn Mattsson yhtiökumppaneineen perusti Automatiikka-Asentajat Mattsson & K:nit vuonna 1960, ja siitä muun muassa Instrumentointi Oy:n kautta Insta Group on kasvanut tuhannen työntekijän ja viime vuonna 120 miljoonan euron liikevaihdon yritykseksi. Konserniyhtiöitä ovat Insta Defsec, Insta Automation, Insta ILS sekä Intopalo Digital.

Markus Mattsson aloitti huippujääkiekkoilijauransa jälkeen Instassa 1987 ensin kansainvälisessä myynnissä, jatkoi markkinointijohtajana ja siirtyi noin 20 vuotta sitten emoyhtiön hallituksen puheenjohtajaksi.

– 32-vuotinen yrittäjäura tulee täyteen ensi joulukuussa. Yritys on minulla ”lainassa”, ja toivon, että jatkaja löytyy perheen sisältä ja sukupolvenvaihdos saadaan onnistuneesti loppuun lähitulevaisuudessa. Lapseni Nora ja Niklas ovat jo kymmenen vuotta olleet mukana yrityksessä omistajina ja Insta Groupin hallituksen jäseninä.

Mattsson arvioi, että tulevaisuudessakin omistajastrategiana on perheyrittäjyys.

– Insta kehittää ja toimittaa turvallisen digitalisaation ratkaisuja ja johtamisjärjestelmiä sekä automaation palveluja. Olemme muun muassa Suomen puolustusvoimien strateginen kumppani. Ajattelen, että sataprosenttinen kotimainen omistus on tässä ympäristössä arvokas asia ja että perheyhtiö antaa sille erinomaisen pohjan.

Kotimaisen omistuksen ja yrittäjyyden merkityksestä puhutaan, mutta Mattsson ei ole tyytyväinen poliittisten päättäjien käytännön toimiin.

– Yrittäjät työllistävät ja vievät valtakuntaa eteenpäin, mutta edelleenkään poliittiset päättäjät eivät heitä oikeasti arvosta. Yrittäjän kannalta erittäin tärkeää olisi kehittää verotuksen läpinäkyvyyttä ja helpottaa siten yrityksissä pitkän ajan suunnittelua.

Avoimuus, luottamus, kunnioitus

Kun sukupolvenvaihdos teollisuusneuvos Finn Mattssonilta Markus Mattssonille tehtiin vuonna 1987, yhden miehen hallitusta laajennettiin, ja kun Markus Mattsson tuli hallituksen puheenjohtajaksi, mukaan otettiin ensimmäiset ulkopuoliset jäsenet. Nyt hallituksessa on seitsemän jäsentä, joista kaksi on suvun tai yrityksen ulkopuolelta.

– Siitä lähti hallitustyön kehittäminen. Tarvitsimme osaamisia, joita yrityksessä ei valmiiksi ollut, esimerkiksi yrityskauppojen suunnitteluun.

Hallitustyössä Mattsson pitää tärkeänä samoja periaatteita kuin perheyhtiön johtamisessa.

– Instassa on aina uskottu pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin ja luottamukseen, avoimuuteen, yhteistyökykyyn ja -henkeen. Periaatteet pätevät hallitukseenkin. Jäseniä ei vaihdeta vaihtamisen ilosta, vaan suhde perustuu molemminpuoliseen kiinnostukseen, luottamukseen ja kunnioitukseen. Tämä on toiminut erittäin hyvin – ja tuottanut kohtuullisen hyvän tuloksen.

”Vahva halu ja tavoite viedä Tampere3 maaliin”

Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen oli opetus- ja kulttuuriministeriössä vetovastuussa Tampere3-prosessista. Hän teki määrätietoista, tavoitteellista ja kaikkia osapuolia kunnioittavaa työtä, jolla varmistettiin, että Tampereelle syntyy uusi säätiöyliopisto.

Tampereen kauppakamari pitää Tampere3-hanketta vähintään yhtä tärkeä askeleena kuin Yhteiskunnallisen korkeakoulun tai Teknillisen korkeakoulun aloittamista Tampereella 1960-luvulla.

– Tampere3-prosessi lähti liikkeelle yliopistojen ja ammattikorkeakoulun omasta aloitteesta ja aloitetta tuettiin alueella erittäin vahvasti. Se oli hyvä alku. Ministeriö tuli enemmän mukaan, kun oli ajankohtaista ryhtyä valmistelemaan tarvittavia säädösmuutoksia ja perustamaan uutta yliopistoa ja konsernirakennetta. Meillä ministeriössä oli alusta lähtien vahva halu ja tavoite viedä hanke maaliin.

Anita Lehikoinen pitää Tampere3:a hankkeena ainutlaatuisena: kahden yliopiston fuusio ja ammattikorkeakoulun kytkeytyminen samassa prosessissa uudenlaiseksi korkeakoulukonserniksi on merkittävä kansallisesti ja kansainvälisesti.

– Toimijat määrittelivät selkeän vision ja painopisteet, joilla vahvistetaan opetuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan laatua, uudistumiskykyä ja vaikuttavuutta. Alueen sitoutuminen hankkeeseen on ollut esimerkillistä: uudessa yliopistossa on nähty kestävän kasvun ja alueen elinvoiman keskeinen pilari. Koko kaupunki ja alue laajemminkin haluttiin määritellä oppimis-, tutkimus- ja innovaatioympäristönä. Tässä on aitoa strategista kumppanuutta!

Lehikoinen arvioi, että Tampereen yliopiston vahvuusalat ovat keskeisiä kasvun ja hyvinvoinnin kannalta ja erittäin relevantteja Suomelle, EU-tasolla ja globaalisti.
– Luotan siihen, että Tampereen yliopisto vahvistaa rooliaan kansainvälisessä yhteistyössä ja rahoituksessa. Kansainvälistä kiinnostusta kasvattavat korkeatasoinen opetus, tutkimus ja innovaatiotoiminta yhdessä yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa. Näitä samoja asioita haetaan nyt myös EU:n uusissa koulutus- ja TKI-ohjelmissa.

Vuoden yritysjohtaja ja Vuoden elinkeinovaikuttaja palkittiin Tampereen kauppakamarin PJ-Gaalassa 18. tammikuuta. Kauppakamari on jakanut julkista kiitosta yritysjohtajille vuodesta 1995 ja elinkeinovaikuttajille vuodesta 2005.

Samalla jaettiin kunniakirjat merkittävän luottamushenkilöuran kauppakamarissa tehneille.
Kunniakirjan saivat Jari Alanen, Kerttu Haapamäki, Tiina Holopainen, Antti Kontiainen, Ville Laine,
Mikko Leinonen, Pekka Markkula, Juha Metsälä, Jouko Poukkanen, Timo Pulkkinen
ja
Petteri Uusimaa.

<p><em>Palkituista paikalla PJ-Gaalassa olivat Antti Kontiainen (vas.), Ville Laine, Markus Mattsson, Pekka Markkula ja Timo Pulkkinen. Kuva Olli-Pekka Latvala</em><br></p>

Palkituista paikalla PJ-Gaalassa olivat Antti Kontiainen (vas.), Ville Laine, Markus Mattsson, Pekka Markkula ja Timo Pulkkinen. Kuva Olli-Pekka Latvala