Uutiset | 10.03.2023 06:15
Liikennerahojen jakoa suunnitellaan, joko viimein on Pirkanmaan vuoro?
Tampereen henkilöratapiha on sijoitettu väyläverkon investointiohjelmassa 2024-2031 kiireellisten hankkeiden 1A-koriin. Se ei vielä takaa rahoitusta. Kuva Laura Vanzo, Visit Tampere.
Tampereen kauppakamari kiirehtii jälleen Tampereen henkilöratapihan peruskorjausta ja muistuttaa teollisuuden kuljetuksille tärkeiden ysitien ja kolmostien kriittisestä kunnosta. Pirkanmaalle on kasaantunut joukko väylähankkeita, jotka on sivuutettu liikennerahojen jaossa, vaikka ne ovat perusteiltaan painavia ja niiden suunnitteluvalmius on hyvä.
Kauppakamari kommentoi henkilöratapihan, pääradan ja valtateiden tilaa valtion väyläverkon investointiohjelman 2024–2031 luonnokseen antamassaan lausunnossa.
Luonnoksessa Tampereen henkilöratapiha on sijoitettu kiireelliseen 1A-hankekoriin, mitä kauppakamari pitää perusteltuna. Nykyinen henkilöratapiha ei vastaa nykyaikaa ulkonäöltään, tekniikaltaan ja välityskyvyltään liikenteen lisäännyttyä ja Tampereen siirryttyä raitiotieaikaan.
Hanke on jo saanut eurooppalaiselta Verkkojen Eurooppa CEF-rahoitusinstrumentilta suunnittelurahaa runsaat kuusi miljoonaa euroa. Ohjelmakauden viimeinen rahoitushaku on todennäköisesti 2023 vuoden lopussa. Hakuun osallistumisen ehtona on kansallinen rahoitus, joten se pitäisi myöntää mahdollisimman nopeasti, kauppakamari painottaa.
Lausunnossa kiirehditään myös pääradan peruskorjaamista. Radan kunto ja kapasiteetti eivät vastaa kauko-, tavara- ja lähijunien liikennöintitarpeita. Puutteet Tampere-Helsinki-rataosuudella aiheuttavat ruuhkia, häiriöitä ja myöhästymisiä, jotka kertautuvat koko Suomen rataverkossa. Myös Tampereelta pohjoiseen suuntautuvat pääradan perusparannuskohteet tulisi saada esitettyä vahvemmin mukaan investointiohjelmaan.
Laskelmien mukaan vajaatehoinen rata aiheuttaa aluetaloudelle yli 30 miljoonan euron tuottavuustappiot vuodessa.
Lausunnossa tuodaan niin ikään esille valtateiden 9 ja 3 kunto ja liikenneturvallisuus. Molemmat valtatiet ovat tärkeitä kuljetusväyliä metsä-, teknologia- ja elintarviketeollisuudelle sekä kaupalle.
– Valtatie 9 on ruuhkainen ja sen liikenneturvallisuus on erittäin heikko. Valtatie 3:lla on osuuksia, jotka alittavat ydinverkkoon kuuluvan tieosuuden laatuvaatimukset. Paikoitellen liikenneturvallisuustaso ei yllä edes tyydyttävälle tasolle.
Pirkanmaa on jäänyt nuolemaan näppejään
Kauppakamari kritisoi Pirkanmaan sivuuttamista väylien investointipäätöksissä.
– Liikenne 12 -selonteon valmistuttua 2021 investointipäätöksiä on tehty 226 miljoonan euron edestä, mutta yhtäkään hankkeista ei ole aloitettu Pirkanmaalla. Kasvumaakunnan tarpeita ja haasteita ei tunnisteta, kun investointeja priorisoidaan. Hankkeet eivät saa rahoitusta siitäkään huolimatta, että niiden perusteet ovat painavat ja suunnitteluvalmiudet ovat hyvät, lausunnossa sanotaan.
Pirkanmaan suhteellinen väestönkasvu on Suomen nopeinta, ja maakunta houkuttelee myös yrityksiä ja elinkeinoelämän investointeja. Maakunnan liikenneverkko palvelee luonnollisesti pirkanmaalaista yritystoimintaa, mutta se on merkittävä liikenteen solmukohta koko Suomelle.