Liikenneinfrassa riittää parannettavaa, ehdoton ei kansalliselle päästökaupalle

Syksyn ensimmäisen kauppakamariaamussa puhuttivat aina ajankohtainen liikenneinfran kunto ja liikenteen päästökauppa. Kansallisen päästökauppajärjestelmän valmistelu sai tyrmäyksen.

12-vuotista liikennejärjestelmää tukeva väyläverkon investointiohjelma vuosille 2022–2029 on ollut lausuntokierroksella. Se sisältää isoja kehittämis- ja peruskorjaushankkeita sekä näitä pienempiä parantamishankkeita.

Tampereen kauppakamarin lausuntoa esitteli apulaisjohtaja Markus Sjölund. Hän mainitsi elinkeinoelämän kuljetuksille kriittisiä kohteita ja kiireellisiä hankkeita Pirkanmaalla. Näitä ovat esimerkiksi Alasjärven ja Käpykankaan välinen osuus valtatiellä 9 sekä Rokkakosken ja Hanhijärven välinen osuus valtatiellä 3. Tampereen ja Vaasan välillä Etelä-Pohjanmaan puolella on tärkeitä investointikohteita.

Kauppakamarin lausunnossa nostettiin esille ohjelmasta puuttuva tieosuus Alasjärveltä Huutijärvelle, joka on tärkeä kuljetus- ja työmatkaliikenteen reitti. Sen suunnitteluvalmiutta tulisi parantaa ja sijoittaa kohde investointilistalle.

Pääradan peruskorjaus on pitkäaikainen hanke, jonka suunnittelussa on kauppakamarin mukaan edettävä määrätietoisesti.

– Peruskorjaus voi kestää pitkälle 2030-luvulle, ja rahoitus, noin 900 miljoonaa euroa, on pystyttävä turvaamaan koko hankkeen ajaksi, Sjölund sanoi.

– Toinen keskeinen kohde on tekniikaltaan, välityskyvyltään ja ulkonäöltään vanhentunut Tampereen henkilöratapiha. Jatkovalmistelussa on tähdättävä siihen, että se on rahoituskelpoinen Verkkojen Eurooppa -ohjelmassa.

Kauppakamarin lausunnossa suunnattiin huomiota myös investointiohjelman rahoitukseen, jota ei pidetä riittävänä suomalaisyritysten logistisen kilpailukyvyn varmistamiseksi.

Eroon siltarumpupolitiikasta

Liikenteen ja elinkeinopolitiikan johtava asiantuntija Päivi Wood Keskuskauppakamarista oli rahoitustasosta samaa mieltä.

– Liikenne12-suunnitelma on sinänsä hyvä asia ja askel oikeaan suuntaan. Rahoituskausien yli ulottuvalla suunnitelmalla päästään eroon pistemäisistä toimista, jotka tunnetaan siltarumpupolitiikkana.

– Katson kuitenkin skeptisesti investointiohjelman sisältöä ja rahoitusta. Ovatko toimet sellaisia, joilla pidetään huolta alueiden saavutettavuudesta ja siitä, että liikennejärjestelmällä vastataan liikenteen päästövähennystavoitteisiin, hän kysyi.

– Kuljetus- ja logistiikka-ammattilaiset ovat tuoneet vahvasti esille, että maantieverkon kunnolla on iso vaikutus siihen, miten paljon liikenteestä syntyy päästöjä. Nyt valitettavasti näyttää siltä, että heikon rahoitustason takia päästöjen vähentämisessä tuskin saavutetaan tavoitteita.

Päivi Wood avasi kuulijoille EU:n Green Deal -ohjelmaa, sitä tukevaa älykkään ja kestävän liikkumisen strategiaa ja heinäkuussa annettua EU:n ilmastopakettia, FF-55-valmiuspakettia. Sen tavoitteena on liikenteen nettopäästöjen vähentäminen 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon nähden.

– Tavoitteena on fossiilitaloudesta irtaantuminen, uusiutuvien polttoaineiden käyttöönotto sekä keinojen hakeminen digitalisaatiosta liikenteen päästöjen vähentämiseksi.

– Olen karrikoidusti sanonut FF-55:stä, että siinä tulee olemaan voittajia ja häviäjiä sekä iso harmaa massa, joka vimmatusti etsii signaaleja voittavasta teknologiasta. Eli mihin teknologioihin panostetaan ja yritysten näkökulmasta varsinkin se, mistä saadaan investointivarmuutta.

Suomen päällekkäinen järjestelmä herättää kummeksuntaa

Samaan aikaan kun EU:ssa valmistellaan täyttä vauhtia päästökauppajärjestelmää, Suomessa on päätetty jatkaa oman, kansallisen liikenteen päästökauppajärjestelmän ja verouudistuksen valmistelua.

Viisitoista järjestöä Keskuskauppakamari mukaan lukien ovat esittäneet vetoomuksen liikenneministeriölle, jotta päällekkäisen kansallisen järjestelmän tekemisestä luovuttaisiin.

– Kansallinen valmistelu syö resurssit, joita Suomessa on muutenkin rajallisesti.

– Nyt tärkeintä olisi keskittyä siihen, että Suomi vaikuttaa tieliikenteen päästökaupan valmisteluun EU:ssa ja ehdotuksen heikkoudet saadaan taklattua pois. Oman järjestelmän sijaan Suomi voisi miettiä ratkaisuja yritysten huomioon ottamiseksi, komissio nimittäin epäonnistui mittavasti arvioidessaan tieliikenteen päästökaupan vaikutukset yrityksille, Wood sanoi.

Lue lisää liikenteen päästövähennyksistä ja liikenteen kustannuksista Päivi Woodin artikkelista.

Kauppakamariaamussa 1.10. aiheena työsopimusten kilpailukieltoehdot. Ilmoittaudu mukaan täältä.

Teksti Päivi Eskelinen