Kuntavaalit: Yritysten osuutta kuntien palvelujen tuottajina lisättävä

Palveluseteleiden käytön lisääminen edistäisi alueen yrittäjyyttä, parantaisi palvelujen laatua ja nopeuttaisi hoitoon pääsyä.

Yritysten ottaminen mukaan nykyistä enemmän kuntien palvelujen tuottamiseen tehostaisi kuntataloutta ja parantaisi palvelujen laatua. Kauppakamarit vaativat kuntien hankintaosaamisen ja ostopalvelujen sekä palvelusetelien käytön merkittävää lisäämistä.

Kauppakamareiden mukaan kuntien synkän taloustilanteen takia palvelujen tuottavuuden ja laadun parantamiseen olisi tartuttava välittömästi.

– Sote-uudistus näyttää todennäköiseltä. Uudistuksen toteutumista ei kuitenkaan pidä jäädä odottelemaan vaan esimerkiksi koronan aiheuttamia hoitojonoja on purettava palveluseteleillä ja laajentamalla yhteistyötä yritysten kanssa. Yritysten roolia on lisättävä myös muissa kuin sote-palveluissa, sanoo Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola.

Kauppakamareiden mukaan palveluseteleiden käytön lisääminen edistäisi alueen yrittäjyyttä ja parantaisi palvelujen laatua. Palveluseteleiden käytön lisääminen on mahdollista nykylainsäädännön puitteissa.

– Palveluseteleillä voidaan tehostaa kuntien palveluntuotannon kustannuksia. Ennen kaikkea palveluseteli on asiakkaan etu. Palveluseteli nopeuttaa hoitoon pääsyä tai muun palvelun saantia ja antaa asiakkaalle mahdollisuuden valita omaan tilanteeseen parhaiten soveltuvan palveluvaihtoehdon.

Kansantalouden kokonaiskehityksen kannalta on merkittävää, miten tehokkaasti kunnat järjestävät palvelunsa ja kilpailuttavat rahalliselta kokonaisarvoltaan mittavat hankintansa.

– Hankintoihin tarvitaan lisää tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Vaikuttavuutta ja tehokkuutta voidaan kasvattaa yhdistämällä fiksusti julkisia ja yksityisiä voimavaroja ja osaamista sekä hyödyntämällä markkinoilla olevia palveluinnovaatioita ja teknologisia ratkaisuja.

Kuntayhtiöt pois häiriköimästä markkinoita

Kauppakamareiden mukaan kuntien tulisi tarkkaan arvioida, minkälaista yritystoimintaa kuntien on itse tarkoituksenmukaista harjoittaa, jotta kuntayhtiöt eivät päädy häiritsemään markkinoiden toimintaa. Kuntien harjoittama elinkeinotoiminta on laajaa. Vuonna 2018 Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan yli 2100 kuntayhtiötä.

– Kunnat omistavat esimerkiksi pitopalveluita, vartiointiliikkeitä sekä kiinteistönhuoltoa ja taloushallinnon palveluita tarjoavia yrityksiä. Nämä edustavat toimialoja, joilla toimii runsaasti yksityisiä yrityksiä. On aiheellista kysyä, miksi kunnat pyörittävät tällaista liiketoimintaa veronmaksajien rahoilla ja samalla heikentävät alueensa yritysten toimintaedellytyksiä, Sipola sanoo.

Kauppakamareiden mukaan kuntien tulee kaikin tavoin edistää alueen yritysten toimintaedellytyksiä, sillä kunnan elinvoiman perusta ovat yritykset ja yrittäjät, jotka luovat työtä. Kuntien tulee panostaa kasvuun ja houkutella uusia yrityksiä kuntaan.

Yritystoiminnan synnyttämillä verotuloilla mahdollistetaan hyvinvointi ja palvelut. Alueiden menestys rakennetaan yhdessä yritysten kanssa.

Lue kauppakamareiden kuntavaaliteesit täältä.