Koulutusjärjestelmän pitäisi kehittyä
työ- ja elinkeinoelämän tarpeiden mukaan

Nopein ratkaisu osaajapulan lievittämiseen on osaamisperusteisen maahanmuuton lisääminen, mutta se ei riitä. Myös koulutukseen liittyvää sääntelyä on purettava ja annettava järjestelmän ohjautua nykyistä vahvemmin työ- ja elinkeinoelämän tarpeen mukaan, toteaa Keskuskauppakamari Ratkaisuja osaamisvajeeseen -julkaisussaan.

Osaamisvajeen umpeen kuromiseen tarvitaan kokoelma ratkaisuja yrityksiltä, yhteiskunnalta ja poliittisesti. Myös yksilö itse on vastuussa osaamisensa kehittämisestä.

Ketteryyttä järjestelmään

Suomessa koulutusjärjestelmää koskeva sääntely on tiukkaa ja se heikentää koulutuksenjärjestäjien kykyä reagoida osaamistarpeisiin. Koulutusvastuisiin ja -määriin liittyvää sääntelyä pitäisi keventää. Koulutusjärjestelmän pitäisi kehittyä vahvemmin työ- ja elinkeinoelämän tarpeiden mukaan.

– Koulutuksenjärjestäjillä pitää olla itsellään kyky reagoida osaamistarpeisiin lisäämällä koulutusmääriä, muuttamalla olemassa olevien koulutusohjelmien sisältöjä, perustamalla uusia koulutusohjelmia tai tarjoamalla tutkintoja lyhyempiä osaamiskokonaisuuksia. Nykyisellään koulutusjärjestelmään tarvittavat muutokset toteutuvat auttamatta liian hitaasti, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen.

– Osaamisen niukkuus on yksi keskeisimmistä tulevaisuuden haasteista kilpailukyvyn kehittämisessä. Meidän on löydettävä ne ratkaisut, joilla selätämme olemassa olevan osaamisvajeen ja estämme uutta syntymästä, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen. Kuva Liisa Takala

Osaajien maahan pikaisesti

Osaamisperusteisen maahanmuuton lisääminen on välttämätöntä ja sitä tarvitaan pikaisesti osaamisvajeen lievittämiseen, työllisyysasteen parantamiseen sekä Suomen väestörakenteen oikaisemiseen. Suomeen tulemisen pitää Valtosen mukaan olla osaajille aina helppoa ja sujuvaa. Lisäksi Suomen pitää aktiivisesti houkutella osaajia valituissa kohdemaissa ja ryhmissä. Työikäisen väestön määrän laskua ei saada pysäytettyä ilman osaamisperusteisen maahanmuuton vauhdittamista.

– Suomi voi omilla toimillaan vaikuttaa siihen, kuinka houkutteleva maa se on kansainvälisille osaajille. Osaamiseen perustuvaa maahanmuuttoa ei kannata jättää sattuman varaan. Oikeilla politiikkatoimilla osaamiseen perustuva maahanmuutto saadaan kasvuun. Kauppakamarien mielestä osaamiseen perustuvaa maahanmuuttoa on välttämätöntä kasvattaa, tavoitteena on 30 000 muuttajaa, kolmannes enemmän kuin nykyään.

Osaamisvajeeseen tartuttava heti

Kauppakamareiden jäsenyrityskyselyiden mukaan koronapandemia ei isossa kuvassa ole juurikaan ole vähentänyt osaajapulaa. Vuoden 2020 alussa 62,7 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä ilmoitti, että niillä on pulaa tai paljon pulaa osaavasta työvoimasta. Saman vuoden syksyllä vastaava luku oli edelleen 51,8 prosenttia. Tämä selittyy sillä, että koronapandemian vaikutukset yritysten toimintaan ovat hyvin erilaisia eri toimialoilla ja myös osittain maantieteellisesti.

– Kaikki merkit osoittavat, että osaamisvaje pahenee entisestään lähivuosina. Uuden osaamisen ja uusien osaajien tarve alkaa lisääntyä todennäköisesti heti, kun pääsemme yli koronapandemiasta. Osaamisvajeeseen pitää tarttua nyt, muuten talouskasvun alkaessa olemme pulassa taas kerran, Valtonen huomauttaa.

Uuden työvoiman tarve 2017–2035 keskimäärin vuodessa koulutusasteittain. Tulevaisuuden ennusteen mukaan 75 prosentissa uusissa syntyvissä työpaikoissa tarvitaan korkeakoulututkinto. Lähde: Ratkaisuja osaamisvajeeseen/Opetushallitus, osaamisen ennakointifoorumi

Osaamisen kehittämisestä must-win-battle

Yrityksillä on iso vastuu osaamisen kehittymisestä, niiltä tulee myös kehittämisen tarve.

– Yritykset tarvitsevat vahvan osaamistaseen, eli että ne osaavat tunnistaa osaamisensa ja ennustaa tulevaisuuden tarpeet. Tasapainoinen osaamistase sisältää sen, ettei akuuttia osaamisvajetta ja pulaa osaajista ole, että työnantajakuva on hyvä ja seuraajasuunnittelu laadukasta.

Valtonen korostaa, että osaamisen kehittämistä pitää osata johtaa – ja pitää osata johtaa myös osaamisen kehittämisen johtamista.

– Osaamisen kehittäminen pitää integroida ydintekemiseksi ja osaksi yrityksen liiketoimintastrategiaa, se ei ole vain HR:n asia. Siitä on tehtävä must-win-battle, osaamisen kehittämisen on oltava johdon agendan ytimessä – eli sille on myös annettava aikaa.

Keskuskauppakamarin työ-, koulutus- ja osaamisvaliokunnan puheenjohtaja, työelämäprosessori Reijo Karhinen huomautti julkaisutilaisuudessa, että merkittävä osa yrityksistä ei pärjää nykyisellä liiketoimintamallillaan.

– Niiden on nähtävä, mitä on tulossa, ja se edellyttää johdon näkemyksellisyyttä. Liiketoimintajohdon rooli osaamistaseen johtamisessa korostuu.

Ole avoin uudelle

Osaajapulasta puhutaan paljon, mutta osaamisvajeesta puhutaan Valtosen mielestä liian vähän. Se on osaajapulaa laajempi käsite, ja tarkoittaa, ettei tarjolla oleva osaaminen vastaa työnantajien tarpeisiin.

Reijo Karhinen korosti osaamisvajeen merkityksen sisäistämisen tärkeyttä.

– Se on keskeinen osa laajempaa suomalaisen yhteiskunnan uudistumisvajetta. Uudistumme liian hitaasti toimintaympäristön muutokseen vauhtiin nähden, ja se näkyy investointivajeena, tuottavuusvajeena, kasvuvajeena – ja kaikkien takana on sitten kestävyysvaje.

Hän esittikin koko kansakunnalle ja yrityksille kaksi kysymystä: mikä on kansakunnan/yrityksen osaamistaseen nykytila? Onko osaamistase tulevaisuudenkestävä?

– Kestääkö osaamistase edessä olevat v a l t a v a t muutokset ja osaamisen uudistamisen tarpeet? Olemme esimerkiksi siirtymässä kiihtyvään digitaaliseen ja ei-fossiiliseen talouteen. Millainen osaamistarve on edessä?

Tärkeää Karvisen mukaan olisi siirtyä koulutuksen tuottamisesta oppimisen tukemiseen.

– Tulevaisuudessa valmius oppia uutta on tärkein työelämätaito. Ole avoin uudelle.

Yhteiskunnallisia ratkaisuja osaamisvajeeseen myös:


osaamistarpeita vastaava koulutus

ennakoinnin kehittäminen ja tiedon hyödyntäminen osaamistarpeiden ennakoinnissa

perustiedot ja -taidot kuntoon

oikein mitoitetut koulutusmäärät

entistä tiiviimpi yritysten ja oppilaitosten yhteistyö

ammatilliset oppilaitokset osakeyhtiöiksi

oppisopimuskoulutuksen uudistaminen

ammatillisia tutkintoja englanniksi

muunto- ja täydennyskoulutuksen joustava toteutus

osaamisen kehittämisen palvelut digitaalisiksi

koulutussetelit käyttöön työikäiselle väestölle.


Keskuskauppakamarin julkaisu Ratkaisuja osaamisvajeeseen antaa tilastojen, ennakointitiedon ja kyselyiden valossa selkeän kuvan siitä, mikä Suomen osaamisvaje oikeasti on. Osaamisvajeella tarkoitetaan tilannetta, jossa tarjolla oleva osaaminen ja osaajat eivät kohtaa työantajien osaamistarpeen kanssa, huomioiden myös tiedossa olevat tulevaisuuden osaamistarpeet. Julkaisussa myös esitetään noin 20 ratkaisua osaamisvajeen nujertamiseen.