koronakysely yrityksille:
Hallitus onnistunut heikosti talouskriisin hoidossa

Yritysten näkemys hallituksen kyvystä hoitaa sekä koronaepidemiaa että sen aiheuttamaa talouskriisiä on laskenut rajusti toukokuusta. Kauppakamarien tuoreen kyselyn mukaan 67 prosenttia kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että hallitus on hoitanut talouskriisiä huonosti.

Toukokuussa vastaava luku oli 55 prosenttia. Tampereen kauppakamarin jäsenyritysvastaajat olivat maan keskiarvoa hieman kriittisempiä: 70,8 prosentin mielestä talouskriisiä on hoidettu huonosti tai erittäin huonosti. Myös yritysten luottamus hallituksen kykyyn hoitaa koronaepidemiaa on heikentynyt selvästi. Kaikista kauppakamarien vastaajista 34 prosenttia on sitä mieltä, että hallitus on epäonnistunut epidemiankin hoidossa. Toukokuussa tätä mieltä oli 13 prosenttia yrityksistä.

Talous edelle nyt

Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen on huolissaan siitä, että vaikka hallitus ja poliitikot kuulevat yritysten näkemyksiä, ne eivät kuuntele.

– Täysin selvää on, että kansantalous ei kestä uutta lockdownia. Kun koronapandemian selättämisen ensimmäisessä aallossa mentiin terveys edellä, nyt on mentävä talous edellä. Yritysten tyytymättömyys kertoo siitä, että hallituksen piirissä ei näytä olevan riittävää osaamista analysoida eri toimialojen tilanteita ja koronan vaikutuksia niihin – pahimpana esimerkkinä ravintola- ja tapahtuma-alat.

Vapaissa vastauksissa Tampereen kauppakamarin yritysvastaajat korostivat, että rajoitukset eivät ole ratkaisukeino. ”Korona ei itse haittaa, ei vaikka työntekijät sairastuisivat. Sen sijaan koronan pelon aiheuttamat yhteiskunnan toimenpiteet haittaavat kaikkea liiketoimintaa.”

Yksi vastaaja totesi, että keväällä tilanne oli uusi ja virheet koronan hoidossa olivat ymmärrettäviä. ”Syksyyn olisi pitänyt varautua paremmalla suunnitelmalla, eikä tehdä samoja virheitä uudelleen. Tehdyistä rajoituksista paistaa epäoikeudenmukaisuus ja perustuslain vastaisuus.”

Korostettiin myös, että olennaista on oppia elämään koronan kanssa ja pitää Suomi liikkeessä. ”Luottamusta pitää rakentaa kaikilla tasoilla eikä lietsoa epävarmuutta epäselvillä puheilla lisää.”

Valmistautumattomuus huolestuttaa

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi muistuttaa, että kun yrityksillä menee huonosti, Suomella ja suomalaisilla menee huonosti.

– Työpaikat, joista ihmiset saavat toimeentulonsa, ovat yrityksissä. Jos niiden toimintaedellytyksiä rajoitetaan sen takia, ettei hallitus ole kyennyt valmistautumaan kesän aikana toiseen aaltoon, niin se on todella surullista ja erittäin huolestuttavaa.

Kyselystä selviää, että yritysten arviot henkilöstömääristä ja liikevaihdosta ovat pysyneet ennallaan syksyn aikana. Edelleen kolme neljästä yrityksestä vastaa, että koronavirusepidemia on vaikuttanut negatiivisesti. Samoin kolme neljästä odottaa liikevaihdon vähenevän seuraavan kahden kuukauden aikana.

Tampereen kauppakamarin jäsenvastaajista 27,5 prosentilla liikevaihto on pysynyt ennallaan ja 29,2 prosenttia uskoo sen pysyvän ennallaan seuraavan kahden kuukauden aikana. Henkilöstömäärä on pysynyt ennallaan tai kasvanut 54,6 prosentissa vastaajista, lähikuukausina sen odottaa kasvavan tai pysyvän ennallaan 53,6 prosenttia.

– Vaikka ensimmäiset puoli vuotta koronakriisiä on sujunut kansainvälisesti vertaillen ihan hyvin, kuivilla ei olla. Maailmantalous sakkaa, vaikka suuret elvytysprojektit ympäri maailmaa lisäävätkin kokonaiskysyntää. Samaan aikaan kotimaassa yritykset pelkäävät kustannuskilpailukykynsä puolesta, toimipisteet joutuvat sopeuttamaan tai peräti lopettamaan toimintaansa, toisaalla lakkoillaan ja pääministerin signaalit elinkeinoelämän suuntaan herättävät huolta, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki ja huomauttaa, että paikallista sopimista tarvittaisiin nyt enemmän kuin koskaan.

Kauppakamarien kysely tehtiin 8.10.2020. Kyselyyn vastasi valtakunnallisesti 2929 ja Tampereen kauppakamarista 315 jäsenyritystä. Vastaavanlaiset kyselyt on toteutettu myös 16–17.3, 30.3, 20.4, 4.5, 18.5., 1.6., 23.6.ja 2.9.

Tampereen kauppakamarin jäsenistä suurimmat vastaajaryhmät olivat teollisuus (23,2 %), muu palvelutoiminta (12,7 %), tukku- ja vähittäiskauppa (9,8 %), rakentaminen (8,6 %) sekä informaatio ja viestintä (7,9 %). 2–9 henkeä työllistäviä vastaajista oli 31,1 %, 10–49 työllistäviä oli 41,6 % ja 50–249 työllistäviä 12,7 %. Alle kahden miljoonan liikevaihdon yrityksiä vastaajista oli 46,3 %, 2–10 miljoonaa vaihtavia oli 32,7 % ja 11–49 miljoonaa vaihtavia oli 11,4 %.

Kyselyn graafit löytyvät täältä.