kilpailukyvyn parantaminen edellyttää merkittäviä panostuksia liikenneverkkoon

Jotta menestymme globaalissa kilpailussa, on Suomen maantieteellisestä sijainnista aiheutuvaa kilpailukykyhaittaa kompensoitava liikennejärjestelmän pitkäjännitteisellä kehittämisellä, vaativat kauppakamarit. Kahdeksan kauppakamaria teetti selvityksen liikenteen ja logistiikan merkityksestä Suomen kilpailukyvylle. WSP Finland Oy:n tuottamasta raportista käy ilmi, että toimivat liikenneverkot ovat strateginen menestystekijä. Suomella on maantieteellisen sijaintinsa vuoksi selvä takamatka esimerkiksi Keski-Eurooppaan. Puutteellinen liikenneverkko ja häiriöt kuljetusketjuissa lisäävät tätä takamatkaa.– Toimitusvarmuus on ykkösasia. Meillä on kilpailukykyhaitta esimerkiksi Ruotsiin ja Tanskaan verrattuna. Elinkeinoelämä käyttää eri kuljetusmuotoja ja liikenneverkkoja kotimarkkinoilla ja kansainvälisessä liiketoiminnassa. Jos elintila kapenee, voi tuotanto siirtyä kilpailijamaihin, arvioi johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy:stä.Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen korostaa, että ilman toimivaa liikenneinfraa teollisuus ei Suomessa pärjää, ja jos teollisuus ei pärjää, Suomikaan ei pärjää.– Globaalissa taloudessa toimitusvarmuus on myös erittäin tärkeä osa kustannuskilpailukykyä.Uusia rahoitusmalleja otettava käyttöönKorjaus- ja investointivelka pitää hoitaa ja saada liikenneverkko sellaiseen tilaan, että se palvelee luotettavasti elinkeinoelämän tarpeita ja vahvistaa Suomen kilpailukykyä.Kauppakamarit vaativat myös, että uusia rahoitusmalleja otetaan aktiivisesti käyttöön. Liikennesektorin rahoitusta ei 2020-luvulla voi jättää valtion budjetin varaan, jolloin korjaus- ja investointivelka vain kasvaisivat. 12-vuotisella liikennejärjestelmäsuunnitelmalla tulee saada pitkäjännitteisyyttä ja ennustettavuutta liikenneverkon kehittämiseen.– Tarvitaan tasokorotus liikenneinfran rahoitukseen yleensä ja erityiskohteisiin on otettava käyttöön hankeyhtiömalli. Tällainen erityiskohde on esimerkiksi pääradan parantaminen Helsingin ja Tampereen välillä, Eskelinen sanoo.Mäntynen muistuttaa, että Suomen teollisuus vie vuosittain 60 miljardin euron edestä tavaraa maailmanmarkkinoille. Liikenneverkon rahoitustaso on siihen nähden varsin pieni. Lisäksi toimivasta liikenneverkosta hyötyisivät tietysti kotimarkkinat ja työvoiman liikkuvuus, ilmasto ja turvallisuuskin.Eskelinen huomauttaa, että yritysten verojalanjälki on suurin teollisuudesta ja kaupasta ja että liikenneverkon merkitys niille on erittäin suuri. Teollisuus ja kauppa ovat tärkeitä myös Pirkanmaalla.– Tampere on liikenteellinen solmukohta, mikä on kaupungille sekä vahvuus että heikkous. Esimerkiksi Mayerin telakan, Metsä Groupin Äänekosken tehtaan, Yaran ja Bolidenin raaka-aineita ja valmiita tuotteita kulkee Tampereen ratapihan kautta vaikuttaen pääradan vetokykyyn. Valtatie 3 on elintarviketeollisuudelle tärkeä reitti ja muun muassa elintarviketeollisuuden ja kaupan kuljetuksille toinen pääväylä, Eskelinen konkretisoi.Ja konkretisoi vielä lisää:– Ohituskaistojen lisääminen pääteille on erittäin tärkeää kuljetusten sujuvuuden, turvallisuuden ja energiatalouden vuoksi. Ruotsin mallin mukainen jatkuva ja määrävälein ohitusmahdollisuuden tarjoava 2+1-kaistaisuus olisi myös Pirkanmaan pääteillä harkitsemisen arvoinen ratkaisu. Aloitus voisi olla valtatie 9 Akaa ja Auran välille.Hän muistuttaa, että Tampereen menestystä selittäviä tekijöitä ovat yliopiston ohella logistiikka ja sijainti. Tänne investoidaan, jos ja kun yhteydet ovat hyvät.

Jotta menestymme globaalissa kilpailussa, on Suomen maantieteellisestä sijainnista aiheutuvaa kilpailukykyhaittaa kompensoitava liikennejärjestelmän pitkäjännitteisellä kehittämisellä, vaativat kauppakamarit.


Kahdeksan kauppakamaria teetti selvityksen liikenteen ja logistiikan merkityksestä Suomen kilpailukyvylle. WSP Finland Oy:n tuottamasta raportista käy ilmi, että toimivat liikenneverkot ovat strateginen menestystekijä. Suomella on maantieteellisen sijaintinsa vuoksi selvä takamatka esimerkiksi Keski-Eurooppaan. Puutteellinen liikenneverkko ja häiriöt kuljetusketjuissa lisäävät tätä takamatkaa.

Toimitusvarmuus on ykkösasia. Meillä on kilpailukykyhaitta esimerkiksi Ruotsiin ja Tanskaan verrattuna. Elinkeinoelämä käyttää eri kuljetusmuotoja ja liikenneverkkoja kotimarkkinoilla ja kansainvälisessä liiketoiminnassa. Jos elintila kapenee, voi tuotanto siirtyä kilpailijamaihin, arvioi johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy:stä.

Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen korostaa, että ilman toimivaa liikenneinfraa teollisuus ei Suomessa pärjää, ja jos teollisuus ei pärjää, Suomikaan ei pärjää.

Globaalissa taloudessa toimitusvarmuus on myös erittäin tärkeä osa kustannuskilpailukykyä.

Uusia rahoitusmalleja otettava käyttöön

Korjaus- ja investointivelka pitää hoitaa ja saada liikenneverkko sellaiseen tilaan, että se palvelee luotettavasti elinkeinoelämän tarpeita ja vahvistaa Suomen kilpailukykyä.
Kauppakamarit vaativat myös, että uusia rahoitusmalleja otetaan aktiivisesti käyttöön. Liikennesektorin rahoitusta ei 2020-luvulla voi jättää valtion budjetin varaan, jolloin korjaus- ja investointivelka vain kasvaisivat. 12-vuotisella liikennejärjestelmäsuunnitelmalla tulee saada pitkäjännitteisyyttä ja ennustettavuutta liikenneverkon kehittämiseen.

Tarvitaan tasokorotus liikenneinfran rahoitukseen yleensä ja erityiskohteisiin on otettava käyttöön hankeyhtiömalli. Tällainen erityiskohde on esimerkiksi pääradan parantaminen Helsingin ja Tampereen välillä, Eskelinen sanoo.

Mäntynen muistuttaa, että Suomen teollisuus vie vuosittain 60 miljardin euron edestä tavaraa maailmanmarkkinoille. Liikenneverkon rahoitustaso on siihen nähden varsin pieni. Lisäksi toimivasta liikenneverkosta hyötyisivät tietysti kotimarkkinat ja työvoiman liikkuvuus, ilmasto ja turvallisuuskin.

Eskelinen huomauttaa, että yritysten verojalanjälki on suurin teollisuudesta ja kaupasta ja että liikenneverkon merkitys niille on erittäin suuri. Teollisuus ja kauppa ovat tärkeitä myös Pirkanmaalla.

– Tampere on liikenteellinen solmukohta, mikä on kaupungille sekä vahvuus että heikkous. Esimerkiksi Mayerin telakan, Metsä Groupin Äänekosken tehtaan, Yaran ja Bolidenin raaka-aineita ja valmiita tuotteita kulkee Tampereen ratapihan kautta vaikuttaen pääradan vetokykyyn. Valtatie 3 on elintarviketeollisuudelle tärkeä reitti ja muun muassa elintarviketeollisuuden ja kaupan kuljetuksille toinen pääväylä, Eskelinen konkretisoi.

Ja konkretisoi vielä lisää:

– Ohituskaistojen lisääminen pääteille on erittäin tärkeää kuljetusten sujuvuuden, turvallisuuden ja energiatalouden vuoksi. Ruotsin mallin mukainen jatkuva ja määrävälein ohitusmahdollisuuden tarjoava 2+1-kaistaisuus olisi myös Pirkanmaan pääteillä harkitsemisen arvoinen ratkaisu. Aloitus voisi olla valtatie 9 Akaa ja Auran välille.

Hän muistuttaa, että Tampereen menestystä selittäviä tekijöitä ovat yliopiston ohella logistiikka ja sijainti. Tänne investoidaan, jos ja kun yhteydet ovat hyvät.

Tutustu liikenne- ja logistiikkaselvitykseen täällä.