Keskustelu Vaikuttamissuunnitelmasta 2024 on nyt avattu

– On erittäin tärkeää, että pidämme yllä suomalaisen yhteiskunnan eheyttä myös sivistyksen pääomalla, Tampereen yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen (vasemmalla) sanoi. Hän alleviivasi yhteistyötä. – Tampereen yliopisto on Suomen yliopistoista aktiivisin yritysyhteistyössä. Siitä on hyvä ponnistaa.
Kuvassa lisäksi John Deere Forestry Oy:n toimitusjohtaja Timo Ylänen.

Tampereen kauppakamarin edunvalvontatyötä ohjaavan vaikuttamissuunnitelman päivittäminen on alkanut. Tuttuun tapaan työssä nojataan vahvasti kauppakamarin luottamushenkilöiden ja jäsenten näkemyksiin, tällä kertaa myös uuteen hallitusohjelmaan sekä maakunnan tulevaisuutta viitoittavaan Pirkanmaan kädenjälki 2030 -julkaisuun.

Kauppakamarin vaikuttamissuunnitelmassa esitetään keskeiset edunvalvonnan tavoitteet, kohteet ja toimet. Vaikuttamissuunnitelman päivittäminen aloitetaan edellissyksynä kysymällä kauppakamarin luottamushenkilöiltä ja jäseniltä vaikuttamissuunnitelman teemoihin kuuluvista ilmiöistä ja niiden kehityksestä sekä yritysten toimintaedellytyksistä.

Tällä kertaa päivittäminen aloitettiin 16. elokuuta Hatanpään kartanossa pidetyssä yhteiskokouksessa, johon oli kutsuttu Tampereen kauppakamarin hallituksen ja valiokuntien puheenjohtajat ja sihteerit, Keskuskauppakamarin valtuuskunnan tamperelaisjäsenet sekä Tampereen kauppakamarin henkilöstö.

Edunvalvonnan aiheet esillä viikoittain

Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen avasi tilaisuuden kertomalla seudullisesta edunvalvontatyöstä.

– Kauppakamari on lisännyt kuluneen viime vuoden aikana edunvalvonnallista yhteistyötään varsinkin Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan liiton kanssa. Tärkeiden tavoitteiden ääreen istutaan nykyään viikoittain, hän kertoi.

Tarvittaessa edunvalvonnallista yhteistyötä laajennetaan. Esimerkiksi maakunnan hallitusohjelmatavoitteet sisältänyt Pirkanmaan kädenjälki 2030 syntyi työryhmässä, johon osallistuivat Tampereen kaupungin, Pirkanmaan liiton ja kauppakamarin lisäksi Business Tampere, Pirkanmaan Yrittäjät, Tampereen kaupunkiseutu ja Tampereen korkeakouluyhteisö.

Tulosta on syntynyt. Hallitusohjelmaan on kirjattu toimia juuri niihin hankkeisiin, joihin pirkanmaalaiset ovat yrittäneet vaikuttaa, muun muassa pääradan kohentamiseen ja Tampereen henkilöratapihan uudistamiseen.

– Työtä tarvitaan totta kai paljon, jotta meille myönteiset asiat saadaan kirjatuksi valtion budjettiin, Eskelinen muistutti.

Antti Eskelinen (vasemmalla) ja Tampereen kauppakamarin puheenjohtaja Juhani Lehti avasivat yhteiskokouksen.

Takamatkaa TKI-investoinneissa kurotaan umpeen

Kesäkuussa Tampereen yliopiston rehtorina aloittanut Keijo Hämäläinen taustoitti koulutuksen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan merkitystä Suomelle.

– Yliopistot avaavat Suomelle mahdollisuuksia tekemällä tutkimusta, josta on hyötyä koko yhteiskunnalle. Suomen TKI-toiminta on jäänyt jälkeen muiden OECD-maiden tasosta, mutta nyt TKI-investointien neljän prosentin tavoite bruttokansantuotteesta on kirjattu hallitusohjelmaan. Se on upeaa.

Hämäläinen kuitenkin pelkää, että kasvu tyssää uusien osaajien puutteeseen.

– Suomi on valahtanut korkeakoulutettujen tilastoissa 1991–2021. Tarkastelujakson alussa Suomi piti kärkipaikkaa, mutta olemme nyt kaukana kärjestä sellaisten maiden joukossa kuten Chile, Kolumbia, Costa Rica ja Slovakia. Talousoppineet ovat harvinaisen yhtä mieltä siitä, että korkeakoulututkinto lisää työn tuottavuutta, joten putoaminen on Suomelle vakava juttu.

Väestöennusteen mukaan 2030-luvun alussa korkeakouluun tulevien määrä alkaa pudota radikaalisti.

– Jos luulette, että kilpailu osaajista on kovaa nyt, ette voi kuvitella tilannetta 10 vuoden kuluttua, Hämäläinen siteerasi aluekehityksen asiantuntija Timo Aroa.

Suomen olisi lisättävä koulutusperäistä maahanmuuttoa sekä kansainvälistymisen että huoltosuhteen takia. Koulutusperäisen maahanmuuton lisääminen on kirjattu hallitusohjelmaan. Hämäläinen tähdensi, että Suomeen tulevien on myös työllistyttävä tänne.

– Tässä yliopisto tarvitsee kaikkien yritysten tukea. Ulkomailta Suomeen tuleminen on henkilöille investointi elämään. He harkitsevat ja katsovat, onko tarjolla harjoittelu- ja työpaikkoja.

– Olisi löydettävä yliopistojen ja elinkeinoelämän yhdistävä malli, jonka perusteella voisimme antaa etukäteen lupauksen kesätyö- ja harjoittelupaikoista, Hämäläinen ideoi ja kannusti yrityksiä mukaan.

Aikomus muuttaa EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksut täyskatteellisiksi huolestuttaa yliopistomaailmaa. Päätös merkitsisi maksujen tuntuvaa korotusta, mikä saattaa laskea tulijoiden määrää.

Hämäläisen mukaan lukukausimaksujen korotus johtaa pohtimaan stipendijärjestelmää, jollainen on luotu esimerkiksi Ruotsissa.

– Isot elinkeinoelämän toimijat perustivat säätiön ja loivat kansallisen stipendijärjestelmän tekniikan alan maisteriohjelmiin tuleville.

Maggie Keskisen mukaan Pirkanmaan on varottava uppoamasta tyytyväisyyteen. – Kun alueella menee hyvin, päättäjien voi olla myös helppo sivuuttaa se. On oltava hereillä, miten asemoidumme pitkällä aikavälillä, kun päätetään vaikkapa vihreän siirtymän investoinneista.

Arvoa isoille kaupunkiseuduille

– Hallitusohjelmassa on viimein ymmärretty isojen kaupunkiseutujen merkitys Suomen kasvulle ja menestykselle, Tampereen kaupungin yhteysjohtaja Maggie Keskinen iloitsi omassa, hallitusohjelman sisältöjä avanneessa puheenvuorossaan.

– Muutos on kasvupolitiikan suuntaan, mikä näkyy muun muassa liikennepoliittisissa kysymyksissä. On erinomaista, että nyt puututaan väyläverkon korjausvelkaan. Tämä on monelle yritykselle suorastaan elinehto.

Väyläverkon kehittämiseen ja korjausvelan kasvun torjumiseen osoitetaan 1,6 miljardia euroa.
Onnistumisiksi Keskinen listasi myös Liikenne12-suunnitelman sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimusmenettelyn jatkumisen, lähijunaliikenteen avaamisen kilpailulle sekä huomion suuntaamiseen kansalliseen huoltovarmuuteen ja kriisinkestävyyteen.

– Tampereen resurssitarpeet koulutussektorilla tunnistettiin. Toivon mukaan saamme polkaistua liikkeelle uuden, englanninkielisen lukion, joka on ollut kaupungilla valmistelussa. Mahdollisuus suorittaa suomalainen yo-tutkinto englanniksi on tärkeä kansainvälisten osaajien jälkikasvulle.

Suomi-rata yhtiön työn keskeyttämistä Keskinen piti takaiskuna Tampereelle.

Yhteiskokouksen ryhmäkeskustelujen yläteemoina olivat osaaminen ja työvoima, saavutettavuus ja infra sekä elinkeinopolitiikka ja TKI. Keskustelujen tuotoksia hyödynnetään paitsi vaikuttamissuunnitelman laadinnassa, myös Tampereen kauppakamarin strategian tarkistuksessa.

Vaikuttamissuunnitelma 2024 julkaistaan tammi-helmikuussa.

Vasemmalta Jussi Aro (Purso Oy), Harri Viljanen (Telia Finland Oyj), Maarit Vähäsaari (POP Pankki Tampere), Vesa Haapalahti (Ikea Oy) ja Elisa Saarinen (Vauraus Suomi Oyj).


Vasemmalta Kirsi Koski (Tampereen opiskelija-asuntosäätiö TOAS), Mikko Kuuppo, Kristiina Michelsson (Coxa Oy), Terhi Porkka (Go On Group) ja Tanja Järvensivu (Tampere-talo Oy).


Vasemmalta Aleksi Arpiainen (Tampereen Tiivisteteollisuus Oy), Päivi Itkonen-Melartin (Stockmann Oyj) ja Timo Väliharju (Mindpolis Group Oy).


Vasemmalta Jani Vilpponen (Tampereen Seudun Osuuspankki), Jussi Tanhuanpää (Lujatalo Oy), Akira Ropo (Tampereen kauppakamari), Ville Virkki (Marriot Tampere City), Markus Lehtinen (VaBe Oy) ja Erkki Kuivajärvi (K-Citymarket Valkeakoski).


Oikealta Mika Miesmäki (Asianajotoimisto Applex Oy), Heikki Mustila (Kesko Oyj), Peer Haataja (Tampereen kauppakamari) ja Timo Väliharju (Mindpolis Group Oy).


Juha Tervala (Agco Power Oy).

Teksti ja kuvat Päivi Eskelinen