Kauppakamarikysely: yritysten huoli teiden kunnosta kasvaa

Yritysten mielestä hyvä perusväylänpito turvaisi parhaiten niiden kuljetuksia ja saavutettavuutta. Uudelta hallitukselta odotetaan ripeitä toimia teiden korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi.

Yritysten huoli tieverkon kunnon rapautumisesta kasvaa, kertoo tuore kauppakamarien jäsenyrityksille tehty saavutettavuuskysely. Kyselyllä selvitettiin Suomen väyläverkoston kuntoa ja sen vaikutuksia tavaraliikenteelle ja työvoiman liikkuvuudelle.

Vastausten perusteella 65 prosenttia yrityksistä pitää tavarankuljetustensa turvaamisessa tärkeimpänä tekijänä perusväylänpitoa. Merkittävinä pidettiin myös kuljetuspalveluiden hintojen alentamista (32,6 % vastanneista) sekä liikenneverkoston kehittämistä (32,3 % vastanneista). Yritykset saivat valita tärkeysjärjestyksessä kolme tekijää.

Saavutettavuuskyselyn avoimissa vastauksissa yritysten huoli tieverkon kunnon rapautumisesta korostui, ja perusväylänpito nähtiin ylivoimaisesti tärkeimpänä toimena yritysten saavutettavuudelle. Polttoaineen hinnan nousua pidetään merkittävänä haittatekijänä yritysten toiminnalle.

– Huoli tiestön kunnon kunnosta oli yleistä ja toistui vastauksissa läpi kyselyn. Eri alueiden saavutettavuus ja yhteyksien toimivuus on yrityksille pitkien etäisyyksien Suomessa perusedellytys ja perusväylänpito on yksi talouden toimintaedellytyksistä. Tiestön huono kunto tuottaa yrityksille ongelmia, jotka näkyvät kuljetusten merkittävinä viiveinä, kasvavina kustannuksina, kaluston kulumisena ja rikkoutumisena sekä palvelukyvyn heikkenemisenä, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Päivi Wood.

Myös kyselyyn vastanneet pirkanmaalaiset yritykset viestivät tiestön kunnon rapautumisesta ja perusväylänpidon puutteista.

– Maakunnassa on tärkeitä tieyhteyksiä, joilla on suuria palvelutason puutteita, kuten valtatie 9 ja valtatie 12, toteaa johtaja Markus Sjölund Tampereen kauppakamarista.

– Ongelmia ei ole ainoastaan rahdin kuljettamisessa, vaan myös työvoiman liikkumisessa. On hyvä muistaa, että myös ydinkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsee merkittäviä yrityksiä, joita ei voi saavuttaa julkisella liikenteellä. Olisi erityisen tärkeää, että seuraava hallitus kiinnittää vakavaa huomiota väyläverkon korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi, Sjölund sanoo.

Työntekijöiden kipukynnys ylittyy haja-asutusalueilla

Kyselyssä selvitettiin, mitkä tekijät ovat yrityksen henkilöliikenneyhteyksien (työvoiman saatavuus, asiakkaiden pääsy yritykseen ja yritysten väliset yhteydet) kannalta tärkeimpiä. Vastauksissa perusväylänpito (49,4 %) ja henkilöautokustannusten alentaminen (48,6 %) nousivat selvästi tärkeimmiksi tekijöiksi. Kolmanneksi tärkeimpänä yritykset pitivät väyläverkoston kehittämistä (33,3 %).

Avoimissa vastauksissa yritysten viesti työvoiman heikosta saatavuudesta toistuu. Yritykset kertovat, että haja-asutusalueiden paikkakunnilta ei löydy osaavaa työvoimaa ja työntekijöitä on lähes mahdotonta saada kauempaa autoilun korkeiden kustannusten takia.

– Liikennepalveluiden toimivuus ja kasvaneet liikenteen kustannukset asettavat selkeitä rajoitteita työvoiman saatavuudelle. Liikkumisen kustannukset ovat nousemassa siihen pisteeseen, että erityisesti maakuntakeskusten ulkopuolella työmatkaan käytettävä aika ja raha ylittävät työntekijöiden kipukynnyksen. Se asettaa isoja ongelmia yrityksille, jotka jo valmiiksi kamppailevat osaajapulan kanssa, Päivi Wood sanoo

Kauppakamarikysely toteutettiin 29.11.-2.12.2022 ja siihen vastasi yhteensä 773 yritystä eri toimialoilta ja eri puolelta Suomea.