Kauppakamarikysely: Yritykset lisäisivät työperäistä maahanmuuttoa

Keskuskauppakamari vaatii, että hallituksen alulle panemaa ulkomaalaislainsäädännön ja lupamenettelyiden kehittämishanketta on vietävä vauhdilla eteenpäin, oleskelulupaprosesseja on yksinkertaistettava ja käsittelyn automatisaatiota on lisättävä.

Lähes puolet kauppakamarien kyselyyn vastanneista yrityksistä pitää työperäisen maahanmuuton lisäämistä tärkeänä tai erittäin tärkeänä. 60 prosenttia kaipaa lisäksi hallitukselta toimia, joilla Suomessa olevien maahanmuuttajien työllistymistä parannetaan.

Tiedot käyvät ilmi kauppakamareiden jäsenyrityksille tehdystä kyselystä, johon vastasi lähes 1300 yritystä eri puolilta Suomea.

– Suomi on nousemassa koronakuopasta. Edessä on kuitenkin ongelma, joka on tunnistettu jo aiemmin ja on nyt erittäin akuutti: pula osaavasta työvoimasta. Ratkaisuja on haettava pikaisesti ja yksi keskeinen ratkaisu on työperäisen maahanmuuton helpottaminen, Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen sanoo.

Keskuskauppakamari on jo aiemmin ehdottanut maahanmuuttoon liittyviä nopeita toimia, joihin hallitus voi tarttua heti budjettiriihessä.

– Yritysten akuuttia osaajapulaa voidaan helpottaa muun muassa tukemalla rekrytointia ulkomailta, poistamalla saatavuusharkinta, joustavoittamalla maahanmuuttajien kielikoulutusta ja turvaamalla riittävät resurssit oleskelulupien nopeaan käsittelyyn. Näillä keinoilla voidaan nopeasti avata kansainvälisten osaajien potentiaalia laajemmin suomalaisten yritysten käyttöön.

Nopeiden toimien lisäksi hallituksen on jatkettava määrätietoisesti työhön ja opiskeluun perustuvan maahanmuuton edistämistä. Maan hallitus tavoittelee vuoteen 2030 mennessä työperäisen maahanmuuton kaksinkertaistamista ja ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän kolminkertaistamista. Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan nämä ovat minimitavoitteita, joihin pitäisi päästä nopeammin ja sen jälkeen asettaa tavoitteet vielä korkeammalle.

– Hallituksen käynnistämää ulkomaalaislainsäädännön ja lupamenettelyiden kehittämishanketta on vietävä vauhdilla eteenpäin. Maahanmuuttoa edistävien nopeiden toimien lisäksi meidän on pystyttävä muuttamaan maahanmuuton rakenteita ja asenteita. Oleskelulupaprosesseja on yksinkertaistettava, käsittelyn automatisaatiota on lisättävä, sähköinen tunnistautuminen on saatava käyttöön, lupamaksujen on oltava kilpailukykyiset, luotetuille työnantajille pitää tehdä pikakaista ja D-viisumi on saatava laajasti käyttöön, Valtonen listaa.

Rekrytointivalmiuksissa kehitettävää

Kyselyyn vastanneista yrityksistä noin 40 prosenttia on rekrytoinut ulkomaisia osaajia viiden viime vuoden aikana, tamperelaisista vastaajista 37 prosenttia.

Noin 40 prosenttia aikoo rekrytoida jatkossakin ulkomaisia osaajia, tamperelaisista runsaat 43 prosenttia. Tamperelaisista vastaajista 38 prosenttia pitää rekrytointivalmiuksiaan hyvinä tai erittäin hyvinä. Vastaavasti vajaa 26 prosenttia kokee, että valmiudet ovat heikot tai erittäin heikot.

Tulosten perusteella yritysten valmiuksia ulkomaisten osaajien rekrytoimiseen on parannettava. Samalla on hyvä pohtia sitä, pitääkö suomen kielen osaamisen olla tiukka vaatimus, vai voisiko esimerkiksi englannilla pärjätä.

Maahanmuuttajien työllistämistä tehostettava

Vastausten mukaan on keskityttävä Suomessa olevien maahanmuuttajien työllistymiseen. Suomessa olevat maahanmuuttajat ovat iso työvoimaresurssi, joka on saatava entistä laajemmin mukaan työelämään. Tämä edistää kotoutumista ja auttaa samalla ratkaisemaan osaajapulaa.

Kauppakamareiden kyselyyn vastanneista yrityksistä lähes 60 prosenttia pitää hallituksen toimia Suomessa olevien maahanmuuttajien työllistämiseksi tärkeänä tai erittäin tärkeänä osaavan työvoiman turvaamiseksi. Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan suomalaista kotouttamisen mallia pitää kehittää, keskeisenä tavoitteena maahanmuuttajien nopeampi työllistyminen.


Tutustu kyselyn Tampereen aineistoon täältä.


Kauppakamarien kysely tehtiin 23.–25.8.2021. Kyselyyn vastasi 1297 kauppakamarien jäsenyritystä. Vastauksia kertyi kaikilta toimialoilta ympäri Suomen sekä kaiken kokoisista yrityksistä. Suurin osa yrityksistä on työnantajayrityksiä, yksinyrittäjiä oli 2,9 % vastanneista. Kyselyn ensimmäinen osa julkaistiin 2.9.2021