Kauppakamarikysely: Ulkopuoliset hallitusjäsenet tuovat lisäarvoa yritysten kehittämiseen

Ulkopuoliset, riippumattomat hallitusjäsenet tuovat usein omistajien kaipaamaa sparrausapua hallituksen työskentelyyn.

Kahdella viidestä PK-yrityksestä on ulkopuolisia, riippumattomia hallituksen jäseniä. He myös tuovat selvästi lisäarvoa yrityksen toimintaan, ja ulkopuolisia jäseniä arvostetaan. Tämä käy ilmi kauppakamarien joka toinen vuosi toteutettavasta PK-hallitusbarometristä, johon vastasi 804 yritysjohtajaa.

Noin 40 prosentilla vastaajayrityksestä on vähintään yksi yrityksen ulkopuolinen hallituksen jäsen. Lisäksi joka viides yritys harkitsee hallituksen täydentämistä ulkopuolisella jäsenellä. Mitä isompi yritys, sen suuremmalla todennäköisyydellä hallituksessa on ulkopuolisia jäseniä.

– Kun yritys ottaa hallitukseensa riippumattomia hallituksen jäseniä, omistajat saavat tuekseen henkilöitä, jotka sitoutuvat kehittämään yhtiötä tarvittaessa vuosiksi eteenpäin. Usein ”kädet savessa” työskentelevät omistajat kaipaavat hallituksessa ulkopuolista sparraajaa. Sellaisen tarjoaa riippumaton hallituksen jäsen. Yhä useammin heitä on kaksi tai jopa enemmän, arvioi Tampereen kauppakamarin johtaja, Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -koulutuksen rehtori Juha Koski.

Koulutusta, kokemusta ja verkostoja arvostetaan

Ulkopuoliset hallituksen jäsenet tuovat selvästi ryhtiä hallitustyöskentelyyn ja sitä kautta lisäarvoa yrityksen toimintaan.

– Kaikkein selvimmin ero näkyy hallituksen kyvyssä haastaa ja sparrata toimitusjohtajaa. Ulkopuoliset hallituksen jäsenet myös tehostavat selvästi strategiatyötä ja päätöksentekoa sekä laajentavat yrityksen kontaktiverkostoa, Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala sanoo.

Hakiessaan riippumattomia hallituksen jäseniä yritykset tarkastelevat valittavien henkilöiden osaamisprofiilin lisäksi heidän hallitustyökokemustaan ja -osaamistaan. HHJ-kurssi, HHJ-puheenjohtajakurssi sekä erityisesti suoritettu HHJ-tutkinto antavat vahvan näytön hallitustyöosaamisesta. HHJ-kurssin käyneitä on Suomessa jo noin 12 000 ja HHJ-tutkinnon suorittaneita lähes 5500 henkilöä.

Riippumattomien hallitusjäsenten mukaantulo yrityksen päätöksentekoon vaikuttaa usein laajemminkin asennoitumiseen hallitustyötä kohtaan. Hallitustyöstä halutaan entistä ammattimaisempaa.

– Yritykset tarjoavat hallituksen jäsenilleen mahdollisuuksia osallistua esimerkiksi HHJ-kurssille tai johonkin muuhun HHJ-koulutukseen. Tavoitteena on aktivoida ja kehittää yrityksen hallitustyötä. Usein hallituksen jäsenet osallistuvat eri kursseille, jolloin kukin kurssin käynyt tuo yhtiön hallitukseen sykäyksittäin uutta osaamista ja ideoita. Näin voidaan kehittää hallitustyötä ja edistää yhtiön menestymistä jatkossakin. Myös uusia kontakteja ja verkostoja syntyy laajemmin, Juha Koski toteaa.

Jatkuva kouluttautuminen onkin hyväksi, sillä hallituksen jäsenen keskimääräinen palvelusaika PK-yrityksissä on 10,6 vuotta. PK-hallitusbarometrin mukaan kahdessa yhtiössä viidestä koetaankin, ettei hallituksessa ole riittävää vaihtuvuutta eikä riittävää osaamista yrityksen tulevien haasteiden kannalta.

Digiloikka myös hallitustyöskentelyssä

Koronapandemian takia myös pk-yrityksissä on tehty digiloikka. Etäyhteyksien käyttö kokouksissa ja verkkotyökalujen hyödyntäminen hallitustyöskentelyssä ovat lisääntyneet merkittävästi.

Hallitusten asialistoilla on ollut aiempaa enemmän riskienhallintaan liittyviä kysymyksiä. Myös strategiaan, operatiiviseen liiketoimintaan sekä rahoituksen ja käyttöpääoman riittävyyteen liittyvien kysymysten käsittely lisääntyi noin joka neljännessä yrityksessä.

– Koronapandemia on muuttanut pysyvästi tapaa organisoida hallitustyöskentelyä. Samalla kuitenkin myös fyysisten tapaamisten tärkeys on tunnistettu. Etäyhteydet ovat vähentäneet vapaamuotoista keskustelua, minkä on koettu vaikeuttaneen strategiatyötä sekä päätöksentekoa vaikeissa ja suurissa asioissa, sanoo Ville Kajala.

Selvitys on kokonaisuudessaan luettavissa täältä

Kauppakamareiden PK-hallitusbarometri toteutettiin maaliskuussa 2021. Tällä kertaa kyselyyn vastasi yhteensä 804 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea. Kysely toteutetaan joka toinen vuosi.