Kauppakamarikysely: Lähes 75 prosenttia yrityksistä kärsii työvoimapulasta

Yritysten mukaan rekrytointiongelmien syynä on, ettei avoimiin tehtäviin ole yksinkertaisesti ole hakijoita, hakijoiden työkokemus ei ole riittävää tai se on soveltumatonta. Ratkaisuksi esitetään koulutuksen sisältöjen kehittämistä vastaamaan paremmin työelämän tarpeita, yritysten ja oppilaitosten yhteistyön tiivistämistä sekä kannustinloukkujen purkamista. Kuva TAKK

Kauppakamareiden jäsenyrityksille suunnatun kyselyn mukaan lähes 75 prosenttia yrityksistä kokee pulaa osaavasta työvoimasta. Jopa 68 prosenttia arvioi, että pula osaavasta työvoimasta on rajoittanut yritysten kasvua ja liiketoimintaa.

Kyselyyn vastasi lähes 1300 kauppakamarien jäsenyritystä eri toimialoilta ympäri Suomea.

Vain 2,3 prosenttia vastaajista ilmoitti, että osaavasta työvoimasta on ylitarjontaa tai paljon ylitarjontaa. Tilanne on heikentynyt merkittävästi vuoden takaisesta, jolloin noin 50 prosenttia ilmoitti kärsivänsä osaavan työvoiman pulasta.

– Kyselyn tulokset puhuvat karua kieltä ja tilanne osaavan työvoiman saatavuuden osalta näyttää erittäin heikolta. Vuodessa on menty iso harppaus huonompaan suuntaan. Meillä on aito huoli siitä, että talouskasvu sakkaa, jos korjaavia toimenpiteitä ei tehdä vauhdilla, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen.

Yrityksistä jopa 68 prosenttia arvioi, että pula osaavasta työvoimasta on rajoittanut kasvua ja liiketoimintaa. Vain 16 prosenttia yrityksistä kokee, että osaajapula ei ole vaikuttanut niiden kasvuun.

Pula osaajista vain kasvaa tulevaisuudessa. Vastaajista 64,5 prosenttia ilmoitti, että rekrytointitarve kasvaa tai kasvaa merkittävästi kuuden seuraavan kuukauden aikana. Kun tilannetta katsotaan 2–3 vuoden aikajänteellä, on vastaava luku 76,3 prosenttia.

Osaavan työvoiman tarve kohdistuu erityisesti muutamalle alalle: kauppa, hallinto ja oikeustieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä palvelualat.

Keskeisimmät rekrytointihaasteet johtuvat yritysten mukaan siitä, että avoimiin tehtäviin ei yksinkertaisesti ole hakijoita. Hakijoiden vähäinen työkokemus tai soveltumaton koulutus on ongelma ja johtaa niin sanottuun kohtaanto-ongelmaan. Myös kannustinloukut eli se, ettei työtä kannata ottaa vastaan, koska palkasta verojen jälkeen käteen jäävä osuus ei ole kovin paljon suurempi kuin tuet, oli yhtenä esteenä työvoiman saatavuudelle.

Osaajapulan taustalla rakenteelliset syyt

Tampereen luvut ovat lähes identtiset valtakunnallisten tulosten kanssa.

Kyselyyn vastanneista tamperelaisyrityksistä 67 prosenttia uskoo rekrytointitarpeensa kasvavan entisestään tulevalla puolivuotisjaksolla.

– Kysely toisensa jälkeen on viestinyt yritysten pahenevasta osaajapulasta. Korona vaikuttaa, mutta taustalla on isoja rakenteellisia syitä. Mitä ikääntyneemmäksi yhteiskunta muuttuu, sitä haastavampi on yhtälö, summaa johtaja Peer Haataja Tampereen kauppakamarista.

– Pirkanmaalla korona ei puraissut vientiyrityksiä yhtä pahasti kuin muualla Suomessa. Tämä näkyy tuoreissa työllisyysluvuissamme, jotka ovat muuta maata paremmat. Toisaalta tämä tarkoittaa sitä, että koska väkeä on saatavissa muutenkin vähemmän, suhdannetilanteen parantuessa yhä useampi yritys jää ilman tarvitsemiaan osaajia.

Peer Haataja uskoo, että varsinkin matkailu- ja ravitsemusalan yritysten on vaikeaa nousta jaloilleen ja päästä kasvuun.

– Toimiala kärsii edelleen koronapandemiasta ja paljon työntekijöitä on siirtynyt muille aloille parempien näkymien puuttuessa. Yritykset tarvitsevat nyt erityistä tukea. Myös terveysalalla on ollut siirtymää. Osaajia on siirtynyt lähinnä julkisesta terveydenhuollosta yksityisiin yrityksiin.

Ratkaisuksi oppilaitosyhteistyö ja kannustinloukkujen purkaminen

Tärkeimpinä keinoina osaavan työvoiman turvaamiseksi yritykset nostivat koulutuksen sisältöjen kehittämisen vastaamaan paremmin työelämän tarpeita, yritysten ja oppilaitosten yhteistyön tiivistämisen sekä työn vastaanottamisen kannustinloukkujen purkamisen.

Mainintoja saivat lisäksi työvoiman liikkuvuuden edistäminen sekä koulutusmäärien lisääminen tutkintokoulutuksessa, muunto- ja täydennyskoulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksessa. Myös työhön ja opiskeluun perustuvan maahanmuuton lisääminen ja maahanmuuttajien työllistämiseen tähtäävät toimet nousivat vastauksissa vahvasti esille.

Vexvessä kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus työkiertoon ja yritys tekee tiivistä oppilaitosyhteistyötä. Oppisopimuskoulutus on osoittautunut oikeaksi täsmäkoulutukseksi. Kuva Vexve Oy

”Hyvä tilanne, mutta haasteet tunnistetaan”

Sastamalalaisessa Vexve Oy:ssä osaajaresurssin kokonaistilanne on henkilöstöpäällikkö Mirka Hautamäen mukaan hyvä, mutta kone- ja metallialan vetovoiman puute sekä ammattitaitoisten hitsaajien ja koneistajien vähentyminen huolettavat.

– Teknologia-alalla on tarvetta osaajista, joilla on riittävästi käytännön kokemusta ja ymmärrystä tuotannon prosesseista ja tehtävistä, hän sanoo.

– Vaikka meillä onkin hyvä osaajatilanne tällä hetkellä, tunnistamme myös haasteet. Siksi kartoitamme säännöllisesti henkilömme työtyytyväisyyttä ja sitoutumista henkilöstötutkimuksen avulla ja kehitämme toimintatapojamme tulosten perusteella.

Työntekijöillä on esimerkiksi mahdollisuus työkiertoon niin tuotannossa kuin toimihenkilöpuolella.

– Työkierron avulla syntyvä moniosaaminen auttaa erilaisissa joustoa vaativissa tilanteissa ja koetaan henkilöstön keskuudessa työn mielekkyyttä ja sitoutumista edistäväksi asiaksi.

– Oppilaitosyhteistyön avulla hyödynnämme joustavia täydennyskoulutusmalleja eri koulutustasojen kanssa. Työn ohessa voi esimerkiksi suorittaa valikoituja opintokokonaisuuksia tai tutkinnon osia kokonaisten tutkintojen sijaan. Näin koulutusta on mahdollista suunnata ajankohtaisiin tarpeisiin. Yhteistyöllä teemme Vexveä tunnetuksi myös nuorille.

Oppisopimus ahkerassa käytössä

Oppisopimuskoulutukset ovat olleet Vexvellä käytössä sekä tuotannollisissa että toimihenkilötehtävissä. Niillä on hankittu lisäpätevyyksiä vakituiselle henkilöstölle ja käytetty ammattiopiskelijoiden opintosuoritusten ja kesätyön yhdistelmissä sekä alanvaihtajien kouluttamisessa tuotannollisiin tehtäviin.

– Kokemuksemme ovat olleet pelkästään positiivisia. Oppisopimus antaa mahdollisuuden räätälöidä kehityspolku uuteen ammattiin tai tehtävään.

– Oppisopimuskoulutus palvelee työelämää ja tekijää sitä paremmin, mitä käytännönläheisempi se on. On tärkeää, että näyttöihin osallistuvilla osapuolilla on paras mahdollinen tuntemus työelämän tarpeista ja näyttöympäristöistä sekä tutkinnon vaatimustasosta, Mirka Hautamäki sanoo.


Tutustu kyselyn Tampereen aineistoon täältä.



Kauppakamarien kysely tehtiin 23.–25.8.2021. Kyselyyn vastasi 1297 kauppakamarien jäsenyritystä. Vastauksia kertyi kaikilta toimialoilta ympäri Suomen sekä kaiken kokoisista yrityksistä. Suurin osa yrityksistä on työnantajayrityksiä, yksinyrittäjiä oli 2,9 % vastanneista


Teksti Päivi Eskelinen