Kauppakamariaamu: Työntekijän kilpailukiellolle tulee aina hintalappu

Työnantajia odottaa sopimussavotta. Voimassa olevat työsopimukset kannattaa käydä läpi ja arvioida kilpailukieltojen tarpeellisuus. Myös työsopimusten pohjat pitää todennäköisesti päivittää.

Ensi vuoden alussa todennäköisesti voimaan tuleva työsopimuslain uudistus muuttaa yritysten kilpailukieltoehtoja ja voi johtaa työsopimusten päivittämissavottaan. Sitten hyvät uutiset: työnantajilla on ensi vuosi aikaa reagoida muutokseen.

Lokakuun ensimmäisessä kauppakamariaamussa Asianajotoimisto Alfa Oy:n työoikeuteen erikoistuneet asianajajat Jani Hovila ja Peter Rasmussen käsittelivät työsopimuslain kilpailukieltoehtoihin odotettavia muutoksia. Lakiesitys on vielä eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan käsittelyssä, mutta todennäköisesti uusi työsopimuslaki tulee voimaan 1.1.2022.

Asianajajat muistuttivat työsopimuslain yleisestä kilpailevan toiminnan kiellosta, joka säilyy entisellään.

– Kielto perustuu lojaliteettiin työnantajalle. Se on voimassa jokaisessa työsuhteessa, eikä siitä tarvitse sopia erikseen. Tähän ei tule muutosta lakiuudistuksessa.

Muutokset koskevat työsuhteen jälkeiseen aikaan sijoittuvaa kilpailukieltoehtoa. Sen tarkoituksena on rajoittaa työntekijän oikeutta solmia uusi työsopimus tai harjoittaa kilpailevaa toimintaa omaan lukuun.

Vaatii erityisen painavan syyn

Kilpailukiellosta on jatkossa sovittava joko työsuhteen alkaessa tai sen aikana tehtävällä sopimuksella. Jotta työnantaja voi asettaa kilpailukieltoehdon, sille täytyy olla erityisen painava syy. Arvioinnissa otetaan yleensä huomioon työnantajan toiminnan laatu, työntekijän asema ja tehtävät ja työnantajan suojan tarve.

– Jos yrityksessä esimerkiksi innovoidaan paljon, työnantajalla on tahto pitää tulokset salassa. Ja mitä korkeammalla työntekijän asema on organisaatiossa, sitä esteettömämpi pääsy hänellä on kriittisiin tietoihin ja liikesalaisuuksiin. Syntyy tarve rajoittaa työntekijän siirtymistä toiseen työpaikkaan.

Erityisen painavan syyn on oltava voimassa sekä kilpailukieltosopimusta tehtäessä että siihen vedottaessa. Muussa tapauksessa sopimus on mitätön. Pelkkä pyrkimys rajoittaa kilpailua ei ole hyväksyttävä syy.

Asianajajat antoivat hyvän sopimusteknisen vinkin: kirjoittakaa työsopimukseen muutamalla lauseella auki erityisen painavan syyn perusteet eli miksi kilpailukieltoehto on asetettu.

Hintalappu vaihtelee pituuden mukaan

Tähän asti kilpailukielto on voitu solmia kuudeksi kuukaudeksi ilman, että sillä on kustannusvaikutuksia työnantajalle. Jos työntekijän kanssa on sovittu korvauksesta, kiellon pituus on voitu venyttää vuoden mittaiseksi.

– Suurin muutos entiseen on, että kaikkiin kilpailukieltosopimuksiin tulee korvausvelvollisuus riippumatta siitä, kestääkö työsuhteen päättymisen jälkeinen kilpailukielto kuukauden vain kaksitoista kuukautta. Jatkossa kilpailukiellolla on aina hintalappu.

Jos kilpailukielto on enintään kuusi kuukautta, korvaus on 40 prosenttia työntekijän täydestä palkasta. Jos kesto on yli kuusi kuukautta, korvaus on 60 prosenttia. 60 prosentin korvaus lasketaan koko ajalta ensimmäisestä kuukaudesta lähtien eli koko rajoitusajalta.

– 60 prosentin maksuporras on jo oikeasti kova, jos työntekijän kuukausipalkka on vaikkapa 7000 euroa. Hänet pidetään yli 4000 eurolla per kuukausi poissa markkinoilta.

– Uudistuksesta seuraavat kustannukset satuttavat todennäköisimmin pk-yrityksiä. Ehdon ottaminen käyttöön voi olla monelle yritykselle yksinkertaisesti liian kallista, Rasmussen ja Hovila arvioivat.

Vuosi aikaa reagoida

Tuleeko hintalappu kilpailukieltoihin heti ensi vuoden alussa?

– Lain siirtymäaika on yksi vuosi, joten yrityksissä on ensi vuosi aikaa reagoida vanhoihin sopimuksiin. Työnantaja voi irtisanoa vanhat kilpailukieltosopimukset siirtymäkauden aikana.

Siirtymäajan jälkeen vuonna 2023 työnantaja voi irtisanoa sopimuksen yksipuolisesti ainoastaan irtisanomisaikaa noudattamalla. Se on kolmasosa kilpailukieltorajoituksen pituudesta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Kilpailukieltosopimusta ei voi irtisanoa enää sen jälkeen, kun työntekijä on toimittanut irtisanomisilmoituksen.

Asianajajat suosittelivat työnantajia käymään läpi voimassa olevat sopimukset ja arvioimaan kilpailukieltojen tarpeellisuus. 1.1.2022 jälkeen solmittaviin työsopimuksiin sovelletaan uutta lakia, joten työsopimusten pohjat pitää todennäköisesti päivittää.

– Nyt kannattaa kaivaa esiin työsopimukset ja varsinkin pitkään talossa olleiden henkilöiden kohdalla katsoa, mitä on sovittu. Lisäksi on hyvä tietää, ettei uudistus ei koske toimitusjohtajia, sillä työsopimuslaki ei koske heitä.


Katso kauppakamariaamun yhteenvetovideo täältä.

Lue Peter Rasmussenin artikkeli työsopimusten kilpailukieltoehdoista täältä.


Lokakuun ensimmäisessä kauppakamariaamussa Asianajotoimisto Alfa Oy:n työoikeuteen erikoistuneet asianajajat Jani Hovila (vas.) ja Peter Rasmussen käsittelivät kilpailukieltoehtojen muutoksia, jotka tulevat todennäköisesti voimaan ensi vuoden alussa.