Uutiset | 24.02.2023 05:05

Kansainvälisen kaupan työryhmä toimii kuin nopean toiminnan joukot

– Valmiuksia nopeaan reagointiin kysyttiin erityisesti sekä koronapandemian että Ukrainan sodan puhjettua, taustoitti johtaja Markus Sjölund Tampereen kauppakamarista.

Uuden työryhmän perustaminen on ollut Sjölundin mukaan melko harvinaista. Edellinen kerta oli kymmenkunta vuotta sitten, jolloin kauppakamarissa aloitti kaupan työryhmä. Siitä kasvoi nykyinen kaupan valiokunta.

Kv-kaupan työryhmä perustettiin myös yritysten yhdessä tekemistä, benchmarkkausta ja osaamisen jakamista varten.

Työryhmässä on mukana kuusitoista vienti-, tuonti- ja logistiikkayritystä. Sihteerinä toimii ulkomaankaupan asiakirjoista Tampereen kauppakamarissa vastaava toimistopäällikkö Reetta Heinonkoski.

Ryhmä kokoontuu tänä vuonna neljä kertaa käsittelemään muun muassa logistiikan nykytilaa ja viennin haasteita, GDPR-tietosuojaa kauppasopimuksissa, vapaakauppasopimuksia, pakotteita sekä kansainvälistymiseen saatavaa tukea.

Ryhmään mahtuu vielä yrityksiä. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Reetta Heinonkoskeen.

”Sopii Dynasetille kuin nenä päähän”

– Kansainvälisen kaupan työryhmä sopii Dynasetille kuin nenä päähän. Me elämme viennistä, ja suhtaudumme vientiin intohimoisesti, sanoo työryhmän puheenjohtajana aloittanut Dynaset Oy:n tuore toimitusjohtaja Anni Karppinen. Hän otti vetovastuun perheyrityksestä vuoden alussa perustajan ja pitkäaikaisen toimitusjohtajan Reijo Karppisen siirryttyä yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi.

– Reijo on käynyt ahkerasti yrittäjäfoorumeissa puhumassa viennin aloittamisesta ja kansainvälisille markkinoille menemisestä. Jatkamme samalla linjalla. Viestimme on, ettei aloittamista varten tarvitse välttämättä perustaa isoa projektia. Riittää, että esimerkiksi ostaa lentoliput, menee oman alan kansainvälisille messuille tai tutustuu markkinaan verkon yli. Pääasia on, että aktivoituu itse.

Anni Karppinen sanoo, että kv-kaupan työryhmä perustettiin tarpeeseen. Hän näkee erityistä arvoa siinä, että eri vaiheissa olevat yritykset ovat vuorovaikutuksessa keskenään.

– Edistyneemmät voivat antaa tietoa hyvistä käytännöistä, jakaa kokemuksiaan ja ennen kaikkea kannustaa aloittavia yrityksiä.

– Ryhmä on myös tiedonvälityksen kanava, jota pitkin jaamme tietoa kauppakamarin monipuolisista kansainvälisen kaupan palveluista.

Työryhmän varapuheenjohtajaksi valittu toimitusjohtaja Caj Sjöman Poppamies Oy:stä on samoilla linjoilla.

– Odotan kiinnostuneena työryhmän kommentteja, best practices -tyyppistä ajatustenvaihtoa, myös varoituksen sanoja. Eri kulttuureilla on erilaiset tavat ilmaista tahtoaan ja aikeitaan, joten niistä on hyvä olla perillä, useita vuosia ulkomailla eri toimialoilla johtotehtävissä työskennellyt Sjöman sanoi.

Tavoitteena vientikaupan kasvattaminen

Hydraulisia lisälaitteita Ylöjärvellä valmistavan Dynasetin tuotannosta 85 prosenttia menee suoraan vientiin. Kun mukaan lasketaan yhteistyö suomalaisten konevalmistajien kanssa, viennin osuus nousee 95 prosenttiin. Viennin arvo on noin 26 miljoonaa euroa.

Tärkein vientimaa on Ruotsi, jonne vientikauppa aloitettiin ensimmäisenä 1990-luvun alussa. Muita vahvoja vientimaita ovat Saksa ja Ranska ja EU:n ulkopuolelta Iso-Britannia, Kanada ja Kiina.

– Viemme noin 80 maahan, joten voi sanoa, että käymme kauppaa koko teollisen maailman kanssa, Anni Karppinen tiivistää.

Viime vuosia Karppinen kuvaa erittäin vaihteleviksi. Dynaset selvisi koronasta melko pienillä iskuilla. Yritys käytti hiljaisen ajan kehittämällä toimintojaan ja ottamalla käyttöön uusia, digitaalisia työkaluja.

– Vuonna 2021 markkinamme alkoivat avautua, ja pääsimme takaisin kasvu-uralle. Pitkät toimitusajat ja rahtiliikenteen ongelmat kuitenkin haittasivat. Viime vuonna ongelmat komponenttien saatavuudessa kärjistyivät ja hinnat karkasivat pilviin, mutta mutkista ja pompuista huolimatta ylsimme 16 prosentin kasvuun.

Dynasetin tavoitteena on viennin kasvattaminen edelleen.

– Markkina ei ole sitä, mitä se oli ennen koronaa tai sotaa, mutta viime vuonna uhanneet taantuman tummat pilvet näyttävät väistyvän. Asiakkaatkin katsovat tulevaisuutta entistä valoisammin. Myöskään työvoiman saatavuudessa näkymät eivät ole yhtä huonot kuin vuosi sitten.

Jalansijaa haetaan Yhdysvalloista.

– Näemme siellä ison kasvupotentiaalin. Dynasetilla on siellä muutamia hyviä asiakassuhteita ja olemme saavuttaneet hieman nimeäkin omalla toimialallamme. Niiden varaan on hyvä rakentaa. Aioimme palkata markkinaan tänä vuonna paikallisen myyjän, Karppinen suunnittelee.

Hyvä laatu huomataan

Poppamiehellä on samalla tavoin selkeät kasvusuunnitelmat ja myönteinen kuva lähitulevaisuudesta.

– Tavoitteena on tuplata vientimme. Ennen koronaa asetimme tavoitteeksi 20 prosenttia liikevaihdosta. Aikatauluun on tullut vähän viivästystä, mutta periksi ei ole annettu. Viennin osuus on nyt noin seitsemän prosenttia, Caj Sjöman kertoo.

Poppamiehen liikevaihto on 5,7 miljoonaa euroa. Kangasalla sijaitseva logistiikkakeskus työllistää 12 henkeä. Yritys suunnittelee ja kehittää tuotteensa – mausteet, chili-, barbeque- ja maustekastikkeet sekä snacksit ja makeiset – mutta ei valmista niitä itse. 58 prosenttia tuotteista tehdään Suomessa, loput tulevat muun muassa sertifioiduilta sopimusviljelijöiltä Costa Ricasta ja Portugalista.

– Sopimusviljelijämme ovat perheyhtiöitä, joilla on omat tehtaat. Osa tuotteista valmistetaan siis lähellä raaka-ainetuotantoa, mikä on järkevää. Valmiit tuotteet kuljetetaan konteissa tai kumipyörillä Kangasalle, mistä ne lähetetään edelleen kotimaan ja ulkomaan markkinoille.

Poppamiehellä on vientiä 12 maahan, tärkeimmät niistä ovat Ruotsi ja Baltian maat.

Viime vuosina myös Poppamiehellä on riittänyt päänvaivaa.

– Yritys on ollut olemassa 15 vuotta. Tulin mukaan neljä vuotta sitten, ja kyselen edelleen, minkälainen mahtaa olla normaalivuosi. Ensin oli korona matkustusrajoituksineen ja logistisine haasteineen, sitten alkoi sota Euroopassa. Mutta taitaa olla niin, etteivät haasteet lopu, vaikka koronanhäntä katkeaisi ja sota loppuisi.

– Akuuttien, globaalien kriisien rinnalla kulkee ilmastonmuutos. Meidän alallamme se vaikuttaa voimakkaasti monella tavalla. Esimerkiksi sadot voivat pienentyä merkittävästi, jolloin raaka-aineiden hinnat tietenkin nousevat, mutta nousun siirtäminen suoraan tuotehintoihin on haastavaa.

– Myös entistä pahemmat tuholaisten aiheuttamat satovauriot ovat seurausta ilmastonmuutoksesta. Tuholaisia torjutaan kemikaaleilla, mikä vaikuttaa mausteiden maahantuontiin varsinkin Euroopassa. Ja taas painiskellaan saatavuuden, hintojen ja kustannusten kanssa.

Caj Sjöman sanoo, että viennissä auttaa, kun tekee kotityönsä hyvin.

– Suomi on äärimmäisen tarkka säädösten noudattamisessa ja EU-yhteensopivuuksissa. Kun tuote täyttää vaatimukset Suomessa, se kyllä kelpaa Euroopan markkinoille. Näin tie tasoittuu.

– Tulli testaa aktiivisesti, kun tuotteita tuodaan maahan, myös sisämarkkinatestejä tehdään. Testaamme ja tutkimme tuotteiden laatua itsekin aktiivisesti. Huolellisen laaduntarkkailun ansiosta mausteillamme on muualla Euroopassa mukavasti menekkiä. Yksi kanavista Euroopan markkinoille on Amazonin verkkokauppa.

Vastuullinen tuotanto ja korkea laatu ovat Poppamiehen kilpailutekijöitä myös jatkossa.

– Mitä haastavammiksi markkinat käyvät, sitä kapeampi on kilpailukenttä. Kuka tahansa ei pärjää. Meillä on kokemusta kehittämisestä ja kannattavasta toiminnasta, ja pienenä yrityksenä olemme notkeita toimimaan, Sjöman sanoo.

Lue myös työryhmän sihteeri Reetta Heinonkosken pääkirjoitus täältä.

Teksti ja kuvat Päivi Eskelinen