Järki, talous ja vihreys
puhuvat pääradan puolesta

Tampereen kauppakamarin järjestämässä Kauppakamariaamussa kysyttiin, miksi päärata on tärkeä. Vilkkaassa teams-keskustelussa perusteltiin: koska siinä on järkeä. Tämä pitäisi valtiovallan ja päättäjien sisäistää – ja harkita uudelleen Turun tunnin junan toteuttamista.

Päärata on sekä tavara- että henkilöliikennemääriltään ylivertainen liikenneväylä. Vaikka keskusteluissa korostuu Helsinki–Tampere-välin parantaminen, päärata palvelee laajasti koko Suomea ja ruokkii maan vientisatamia. Se on myös vaikuttava tekijä edistää vihreää siirtymää.

Tampereen kauppakamarin – ja radanvarren muidenkin kauppakamarien ja edunvalvojien agendalla ovat muun muassa pääradan peruskorjaus, digitalisoiminen ja kapasiteetin lisääminen Helsingin ja Tampereen välillä sekä matkustusajan lyhentäminen koko rataverkon alueella. Tavoitteena on myös saada EU:n elvytyspakettiin näitä infran kehittämiseen liittyviä asioita, muun muassa pääradan osalta Tampereen henkilöratapihan investointia sekä Pasila–Riihimäki 2. vaiheen ja pääradan peruskorjauksen nopeampaa loppuunsaattamista.

Päärata on ylivertainen tavararata ja ylivertainen myös henkilöliikenteessä. Se on hallinnut viime aikoina liikenteen sujuvuudesta käytyä keskustelua, ja esimerkiksi Helsinki–Tampere-välin kapasiteettipula ja tarpeet radan peruskorjaukseen tiedetään. Paljon tapahtuukin, mutta isot päätökset puuttuvat.

”Äärimmäisen tärkeää, että päärata vetää”

Kauppakamariaamussa UPM-Kymmenen yksikönjohtaja Sauli Brander arvioi pääradan merkitystä yrityksensä toiminnan ja investointien näkökulmasta ja sanoi, että se on ”äärimmäisen tärkeä”.

– Päärataa tarvitaan raakapuun ja lopputuotteen kuljettamiseen laivattavaksi satamiin. UPM on kahden suurimman kuljettajan joukossa pääradalla. Mahdolliseen investointiin biojalostamoon, biopolttoaineita valmistavan tehtaan rakentamiseen Kotkaan – päärata on tosi isossa roolissa. Myös henkilöstö käyttää junaa, ja toive on, että päärata toimii kaikille sujuvana väylänä. Ekologisuuskin on tärkeä näkökulma.

UPM-Kymmenen yksikönjohtaja Sauli Brander sanoi Kauppakamariaamussa, että UPM:lle on äärimmäisen tärkeää, että päärata vetää. – Se on tavara- ja henkilöliikenteen tärkein väylä Suomessa.

Viekö Turku rahoituksen muilta?

Pääradasta ja liikenteen sujuvuudesta kyllä keskustellaan monissa pöydissä, ja paljon myös tapahtuu. Vastikään päärata nousi EU:n ydinverkkokäytäväksi, minkä arvioidaan parantavan sen mahdollisuuksia saada kehittämiseen EU-rahoitusta. Suomessa samalla tasolla on jo aiemmin ollut Turun rata, jonka suunnittelu ja toteutusvalmius ovat pidemmällä kuin pääradan.

Kauppakamariaamun keskustelussa Tampereen kaupungin elinvoima- ja kilpailukykyjohtaja Teppo Rantanen korosti, että nyt edetään kahdella kärjellä: pääradan kunnostamisella, joka on seuraavan 15 vuoden hanke, ja kauemmas tulevaisuuteen tähtäävällä Suomi-radalla ja uudella linjaratkaisulla. Mutta onko Turun-radalla jo liikaa etumatkaa?

– Valtion ja EU:n rahat eivät riitä, Turun-hankkeeseen tarvitaan yksityistä rahaa. Nyt tarvitaan lobbausvoimaa, koska päättäjät eivät näytä ymmärtävän, ettei Turun tunnin junaa saada kaupallisesti rahoitettua, toisin kuin Suomi-rataa. Suomi-rata on ainoa, joka kaupallisesti kiinnostaa sijoittajia ja kaupunkirakentajia lähivuosina. Turun suunnittelu on pidemmällä ja rata on saanut suunnittelurahaa. Mutta päätöksentekoon pitää nyt saada viesti, ettei rakentamista pidä aloittaa, ellei rahoitus ole selvä.

Rantanen uskoo, että Turun etumatka suunnittelussa on mahdollista kuroa kiinni ja todistaa, että Suomi-radalle saadaan rahoitus.

Tampereen kauppakamarin johtaja Peer Haataja oli samoilla linjoilla: yksityisen rahoituksen välttämättömyys liikenneinfrahankkeiden toteuttamiseksi korostuu.

– Jos Turun-radan rakentaminen alkaa julkisella rahalla, se lamaannuttaa kaikki muut infrahankkeet.

Poliitikkojen on nyt ymmärrettävä, että jos Turku aloitetaan, muulle Suomelle tehdään karhunpalvelus.
WSP Finlandin aluejohtaja Jarmo Kuivanen arvioi, että jos rahaa jostain saadaan, Turun-radan rakentamisen aloittaminen on todennäköistä.

– Vuosikymmenien kokemus liikennehankkeiden rahoituskuvioista kertoo, että vaikka hanke lähtee liikkeelle pienellä rahalla, hanketta on vaikea myöhemmin lopettaa. Vaikka Turkuun ei saataisi yksityistä rahaa, jos hanke alkaa, sitä ei pysäytetä.

Kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen arvioi Kuivasen kokemuksen olevan ”valitettavan totta”.

– Kun rahaa tulee, mihin se ohjautuu? Sinne, missä on paras valmius aloittaa hanke. Jos Turun rata aloitetaan, se todennäköisesti tehdään valmiiksi – ja se sitoo kyllä muun Suomen saamaa rahoitusta. Pirkanmaan edunvalvontaryhmässä on nyt tehtävä hartiavoimin töitä ja saatava alueen kansanedustajien mietintään, miten Turun etumatka saadaan kurottua ja pääradan peruskorjaus listoille – samoin kuin Tampereen henkilöratapihan uudistusinvestointi ja valtatie 9:n parantaminen.

Parkanon kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja, liikenneyhteyksien edunvalonnasta vastaava Pasi Viitasalo muistutti Kauppakamariaamussa, että vaikka pääradan Helsinki–Tampere-väli on tärkeä, myös Tampere–Seinäjoki-välin välityskykyä ja toimintavarmuutta on parannettava. – Matkustajaliikennettä on paljon, tavaraliikennettä myös, onhan Parkanossa muun muassa puutavaraterminaali. Mutta Liikenne 12 -suunnitelmassa Tampere–Seinäjoki-väliä ei ole edes mainittu.

Linkki Kauppakamariaamussa näytettyyn videoon löytyy täältä.

Katso kauppakamarin vaikuttamissuunnitelman Liikenne ja saavutettavuus -teemasta 2.2. käyty studiokeskustelu täältä.


Seuraavassa Kauppakamariaamussa 26. maaliskuuta keskustellaan aiheesta ”Harjoittelupaikkoja kansainvälisille opiskelijoille”. Tule mukaan, ilmoittaudu täällä.


Teksti ja kuvat Annikaisa Knuutila