Ilman tekoja ei synny ilmastotekoja

<p><em>Hallitusten välisen ilmastopaneelin IPPC:n ilmastoraportti vuonna 2018 herätti, ja yritykset ovat entistä kiinnostuneempia oman alansa ympäristövaikutuksista. Se huomattiin myös Keskuskauppakamarin päästövähennyskoulutuksessa Tampereella. </em><br></p>

Hallitusten välisen ilmastopaneelin IPPC:n ilmastoraportti vuonna 2018 herätti, ja yritykset ovat entistä kiinnostuneempia oman alansa ympäristövaikutuksista. Se huomattiin myös Keskuskauppakamarin päästövähennyskoulutuksessa Tampereella.

Kun yrityksissä mietitään oman toiminnan aiheuttamia ympäristövaikutuksia – esimerkiksi päästöjä – vähennysmahdollisuuksia kyllä löytyy. Niihin tarttumiseen pitää vain olla tahtoa, tietoa ja taitoa.

Työtäkin se teettää, mutta toisaalta: ainakin Tampereella yritysten päästövähennyskoulutukseen osallistuneet olivat yhtä mieltä ympäristöajattelun yhdestä perusajurista: ”asiakas vaatii”.

– Ilmasto- ja ympäristöasiat alkavat nousta yhä vahvemmin esiin. Olen vakuuttunut, että yritysten liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta ne ovat entistä olennaisempia tekijöitä, sanoi Keskuskauppakamarin vastuullisuusasiantuntija Eero Yrjö-Koskinen.

– Ilmasto- ja ympäristöasioista tulee yhä isompi kilpailuvaltti yrityksille. Ykkösajurina ovat asiakasvaatimukset. Yritykset voivat saada ilmastotyöllään myös selvää säästöä, kun esimerkiksi energiankulutus, polttoainekustannukset ja materiaalikustannukset laskevat, arvioivat myös Gaia Consultingin kouluttajat, asiantuntijat Jenni Mikkola ja Anna Laine.

<p><em>Gaia Consultingin asiantuntija Anna Laine esitteli päästövähennyskoulutuksessa GHG-protokollan sisältöä.</em><br></p>

Gaia Consultingin asiantuntija Anna Laine esitteli päästövähennyskoulutuksessa GHG-protokollan sisältöä.

Työkaluja vastuullisuuteen

Aina ei asiakkaalle osata vastata, kun tämä kysyy, mikä on lemmikin omistamisen hiilijalanjälki tai paljonko päästöjä kuljetuksenne synnyttävät.

Keskuskauppakamari onkin perustanut vastuullisuuslautakunnan, laatinut ilmastositoumuksen ja aloittanut yritysten vastuullisuuskoulutukset. Koulutusten ensimmäisenä teemana tänä syksynä ovat päästölaskennan perusteet ja standardointi, päästötietojen raportointi, päästöjen vähentäminen ja kompensointi – laskentaharjoituksineen.

<p><em>Myyntipäällikkö Erkko Säynäväjärvi kertoi Hämeen Kirjapainon matkasta kohti hiilineutraaliutta. </em><br></p>

Myyntipäällikkö Erkko Säynäväjärvi kertoi Hämeen Kirjapainon matkasta kohti hiilineutraaliutta.

Tampereen päästövähennyskoulutuksen yritysesimerkkinä oli Hämeen Kirjapaino. Se on investoinut hiilijalanjälkensä määrätietoiseen pienentämiseen, hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ja päästöjen täysimääräiseen kompensointiin ja tehnyt jo vuodesta 2012 alallaan pioneerityötä tuotteiden valmistamiseksi hiilineutraalisti.

Sen toiminnan tavoite on hiilineutraali painotuote, mutta lopullisen valinnan tekee asiakas, valmistetaanko tuote hiilineutraalisti vai ei. Myyntipäällikkö Erkko Säynäväjärvi muistutti kuitenkin realismista: mitään toimintaa ei voi harjoittaa niin, ettei yhtään hiilijalanjälkeä syntyisi.

– Olisi myös puhuttava laaja-alaisesti kaikista asioista, kun esimerkiksi mietitään, mistä hiilijalanjälki syntyy. Liikenteestä ja varsinkin lentoliikenteestä puhutaan paljon, mutta pitäisi puhua myös tietotekniikan aiheuttamasta hiilijalanjäljestä, eikä vain työkäytöstä, vaan siitä, mitä tehdään vapaa-ajalla. Esimerkiksi videostriimien seuraaminen on nykyään todella merkittävä tekijä. Tietotekniikan osuus hiilijalanjäljestä on 3–4 prosenttia ja tästä osuudesta videoliikenne kattaa 58 prosenttia.

Hämeen Kirjapainossa hiilineutraali painotuote tarkoittaa, että kirjapainon oman hiilijalanjäljen laskennassa otetaan huomioon materiaalin valmistus, kuljetukset, omat prosessit, kiinteistö ja työmatkaliikenne. Se tarkoittaa monen asian arvioimista: päästöjen vähentämistä, asiakkaiden konsultointia paperivalinnoissa, laitteiden kuntoa, kiinteistön energiankulutusta, matkustamisen tarvetta. Kompensaatioprojekteja Hämeen Kirjapainolla on ollut muun muassa tuulienergiantuotantoon Turkissa ja puiden istutukseen Afrikassa.

– Jos yritys ottaa vakavasti ympäristövastuunsa, täytyy kyllä ensin tehdä toimia oman hiilijalanjäljen laskemiseksi ja päästöjen vähentämiseksi, kompensaatiot yksin ovat pelkkää viherpesua. Eikä hiilineutraalius tule ilmaiseksi, me olemme laskeneet kompensoinnin maksavan keskimäärin 0,5 prosenttia työn arvosta. Asiakkaat voivat valita ja ottaa kantaa, ostavatko hiilineutraalin tuotteen vai eivät, Säynäväjärvi huomautti.

Hämeen Kirjapainon hiilikuorma on parin viime vuoden aikana vähentynyt 28 prosenttia, siitä paperijätteen osuus on pienentynyt 21 prosenttia ja energiankäyttö vähentynyt 29 prosenttia samaa valmistettua tuotemäärää kohti. Merkittävästi kuormaa on vähentänyt se, että yritys on uusinut keskeisimmät tuotantolaitteensa.

– Ympäristötyötä ei pidä nähdä kulueränä, sillä kun tekee konkreettisia tekoja ja oikeita valintoja, saadaan aikaan säästöjä ja sitä kautta myös merkittäviä tuottoja. Olemme myös saaneet uusia asiakkaita, ja kun asiakkaita on perehdytetty hiilineutraaliuteen, he ovat alkaneet tarkastella omaakin toimintaansa siitä näkökulmasta.

Hiilikädenjälkikin esiin

Tampereen kauppakamarin johtaja Peer Haataja kertoi, että kauppakamarin uuden strategian työstössä ilmastonmuutos ja ympäristöön liittyvä vastuullisuus ovat nousseet entistä selkeämmin esiin.

– Pirkanmaan on teollisuus- ja vientimaakunta, koneita viedään maailmalle 10 miljardin arvosta. Teollisuus on kiinnostunut hiilijalanjälkensä kartoittamisesta ja tätä koskeva projekti on alkamassa Pirkanmaalla. Hiilijalanjäljen mittaamisen lisäksi syvennytään myös hiilikädenjälkeen, eli siihen, miten täällä tehtävät koneet ja laitteet vähentävät päästöjä globaalisti.

<p><em>Keskuskauppakamarin vastuullisuusasiantuntija Eero Yrjö-Koskinen esitteli ilmastositoumusta päästövähennyskoulutuksessa Tampereella.</em><br></p>

Keskuskauppakamarin vastuullisuusasiantuntija Eero Yrjö-Koskinen esitteli ilmastositoumusta päästövähennyskoulutuksessa Tampereella.

Ilmastositoumuksella yritys osoittaa olevansa mukana ilmastotalkoissa

Ilmastositoumus on Keskuskauppakamarin rekisteröity tavaramerkki, jota käyttävä yritys tai yhteisö sitoutuu noudattamaan ilmastositoumuksen sääntöjä ja tavoitetta olla hiilineutraali energiankulutuksessaan ja logistiikassaan vuoteen 2035 tai viimeistään vuoteen 2040 mennessä.

Ilmastositoumuksen käyttöoikeutta haetaan Keskuskauppakamarin vastuullisuuslautakunnalta. Hakua varten yritys tai yhteisö laatii suunnitelman seuraavan viiden vuoden aikana tehtävistä toimista, niiden päästövähennyksistä ja aikataulusta. Yritys myös sitoutuu seuraamaan toimien vaikutuksia ja tarkistamaan keinoja viiden vuoden välein.

Päästövähennyksissä keskitytään yrityksen tai yhteisön omiin, ostetun energian aiheuttamiin päästöihin sekä kuljetusten ja logistiikan päästöihin.
Kompensaatiomekanismit ovat tietyissä tapauksissa mahdollisia.

i

Hiilijalanjälki tarkoittaa jonkin tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa eli sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy. Toisinaan hiilijalanjäljellä viitataan kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen sijaan pelkkiin hiilidioksidipäästöihin. Hiilidioksidi on merkittävin ihmistoiminnan tuottama kasvihuonekaasu.

Hiilineutraalisuus tarkoittaa, että organisaation päästämien kasvihuonekaasujen nettopäästö on nolla (voi sisältää päästöjen kompensointia). Organisaation toiminta ei siis muuta ilmakehän hiilipitoisuutta. Hiilineutraali yhteiskunta tuottaa ilmakehään vain sen verran hiilipäästöjä kuin se pystyy sitomaan niitä ilmakehästä.

GHG-protokolla (Greenhouse Gas Protocol) on vakiintunut kansainvälinen standardisto ja ohjeisto hiilijalanjäljen laskentaan. Sen luokassa 1 lasketaan mukaan yrityksen omat päästölähteet, luokassa 2 ostoenergian tuotannosta aiheutuvat epäsuorat päästöt ja luokassa 3 yrityksen arvoketjussa syntyvät epäsuorat päästöt.

Upstream-päästöt ovat päästöjä jotka aiheutuvat toiminnoista organisaation tuotannon mahdollistamiseksi, eli ennen yrityksen varsinaista prosessia. Näitä päästöjä syntyy esimerkiksi raaka-aineiden tuotannosta, saapuvista kuljetuksista sekä liikematkustuksesta.

Downstream-päästöt ovat päästöjä, jotka syntyvät tuotteiden ja palveluiden tuottamisen jälkeen - kuten tuotteiden kuljetus jälleenmyyjälle tai loppuasiakkaalle, käytön aikaiset päästöt, käytöstä poisto.

Lähteet: Wikipedia, Gaia/Keskuskauppakamari


Teksti ja kuvat Annikaisa Knuutila