Elina Moisio:
Vaikuttamistyössä oltava liikkeellä

Miltton Networksin toimitusjohtajan Elina Moision mukaan elämme nyt historiallista vallan ja vaikuttamisen aikaa. Kuva Eetu Kevarinmäki

Miltton Networksin toimitusjohtajan Elina Moision mukaan elämme nyt historiallista vallan ja vaikuttamisen aikaa. Kuva Eetu Kevarinmäki

Poliittista ja virkamiesvaltaa käytetään nyt poikkeuksellisen paljon ja yhteiskunnan resursseja jaetaan historiallisella tavalla uudelleen, arvioi Miltton Networksin toimitusjohtaja Elina Moisio Tampereen kauppakamarin kevätkokouksessa pitämässään esityksessä. Hän kehotti olemaan vaikuttamistyössä liikkeellä vahvasti.

Elina Moisio analysoi poliittista maisemaa, poliittista ajattelua ja peliäkin koronavaikutuksiin liittyvien eri työryhmien ja esitettyjen elvytystoimien takana sekä sitä, millaisessa vallankäytön paikassa ollaan juuri nyt.
– Hallitus oli terveyden puolella nopeasti, yritysten osalta jäätiin telineisiin. Hallituksen työkalut olivat jo olemassa olevia keinoja, mikä oli takaperoinen tapa verrattuna siihen, miten muissa maissa lähdettiin liikkeelle. Suorien tukien paketti oli muualla ensisijainen lähtökohta.

Moisio huomautti, että meillä on vasemmistoeetoksella varustettu hallitus, jossa myös vihreät ovat asemoituneet vasemmistopuolueeksi.

– Kriisissä näkyykin heikko kokemus yritysmaailmasta ja elinkeinoelämästä. Hallitus ei ole hakeutunut aktiivisesti yhteyteen elinkeinoelämän kanssa, se suhtautuu jopa nuivasti yhteistyön rakentamiseen, mikä näkyi esimerkiksi yhteistyössä terveysalan yritysten suuntaan.

Eetos on leimannut myös yritystukien käsittelyä: hallitus on korostanut, että rahoitus ei saa mennä osinkojen maksuun eikä veronkiertoon.

– Mutta hallitus on löytänyt keskinäisesti hyvän toimintamallin ja luottamuksen, vaikka on jouduttukin käymään pitkiä ja vaikeita neuvotteluja. Kriisissä valtioinstituutiot ovat nousseet eturiviin, eduskunta, presidentti. Oppositio-hallitus-erot erot ovat painuneet taustalle, mikä korostaa pääministerin roolia.

Yhteiskunnan resurssien uusjakoa

Tulossa olevat 4. lisäbudjetti, budjettiriihi ja hallituksen puoliväli ovat Moision mukaan yrityksille ja kauppakamarille merkittäviä vaikuttamisen paikkoja.

– Menossa on historiallinen suomalaisen yhteiskunnan resursseja uudelleenjakava prosessi. Nyt liikutellaan miljardeja, joista jotkut hyötyvät, jotkut jäävät vähemmälle. Politiikassa hyvin harvoin on tällaista tilaisuutta käytettävissä, ja nyt poliittista ja virkamiesvaltaa käytetään poikkeuksellinen paljon.

Avainsanoja vaikuttamisessa Moision mielestä ovat työllisyyttä lisäävät toimet, investointien vivutusvaikutus sekä pitkän aikavälin menestystekijät – elinkeinorakenteen muutos ja yritysten toimintaedellytykset
– Kuntavaalit on poikkeuksellisesti tärkeä kohta nyt, sillä ne ovat hallituksen puolivälin suosion mittausvaalit, ja niistä tulee kiivaat ja poliittiset.

Tärkeää on tavata oikeita ihmisiä.

– Heitä ovat esimerkiksi säästöpakettikirjausten osalta Martti Hetemäki, Katri Kulmuni, Mika Lintilä, Kirsi Varhila, Krista Mikkonen, Vesa Vihriälä. Muiden kirjausten osalta heitä ovat hallitusryhmien puheenjohtajat ja heidän erityisavustajansa.

Elina Moisio muistutti, että korona-ajasta huolimatta päättäjät tapaavat ihmisiä etänä, keräävät materiaalia suunnitelmien muodostamista varten.

– Ja vaikka edunvalvojat ovat tehokkaita omassa työssään, päättäjät arvostavat myös viestiä ruohonjuuritasolta. Pirkanmaan kansanedustajille on hyvä antaa työkaluja keskustelujen käymiseen ja tiedon viemiseen hallitukselle. Yksittäisillä tarinoilla on merkitystä.

Myös kuntavaaleja kannattaa käyttää hyväksi nostamalla esiin yleisempiä yhteiskunnallisia aiheita liittyen siihen, miten Suomi saadaan raiteilleen.

Elvytystä kahdessa vaiheessa

Elvytystä tehdään kahdessa vaiheessa. Ensin 4. lisätalousarvion turvin perinteistä elvytystä – eli käytetään työkaluja, jotka saadaan heti käyttöön ja lisäävät työllisyyttä nopeasti ja jotka ovat ministeriöiden hallinnassa.

– Tällöin myös pienet, nopeasti toteutettavat infrahankkeet, tie-rataparannustyöt, voivat edetä.
Toisessa vaiheessa tärkeäksi nousevat koulutus sekä tutkimus- ja kehitystoiminta, innovaatiot.
– Elokuun budjettiriihessä tulevat isommat ja harkitummat paketit, joiden tarkoitus on poistaa yhteiskunnallista epävarmuutta.

Elina Moisio sanoi, että kipupaketissa on sitten kyse sopeutuksesta, johon liittyvät veronkorotukset,
valtiontalouden säästöt ja rakenteelliset uudistukset.

– Silloin mitataan hallituksen kyky toimia. Toisaalta Vesa Vihriälän työryhmä esitti säästöjä vasta
vuodelle 2023. Se on vaalivuosi ja hallituksen viimeinen vuosi – ei silloin isoja säästöjä aleta tehdä.
Kysymykseen pysyykö Sanna Marinin hallitus koossa kauden loppuun, Moisio ei ottanut kantaa.

– Hallituksen liima on muiden puolueiden pelko, ja nyt sitä vie eteenpäin isänmaallinen henki. Mutta hallituksen ohjelma on rakennettu puolueille tärkeiden profiilihankkeiden varaan: toisen asteen koulutuksen maksuttomuus, hoitajamitoitus, ilmastonmuutostoimet ja sote-uudistus. Niitä ajetaan läpi, koska mitä pidemmälle ne siirtyvät, sitä vaikeammaksi niiden toteuttaminen tulee.

Moisio huomautti, että tällaisenaan hallitusohjelma on tosin lakannut olemasta. Käytännössä hallitus joutuu sopimaan uudesta ohjelmasta, vaikka virallisia hallitusohjelmaneuvotteluja ei käydäkään. Ja edunvalvojien ja yritysten pitää olla viemässä omia hankkeitaan päättäjien tietoon.


Teksti Annikaisa Knuutila