Koulutukset

Uutiset

Jotta menestymme globaalissa kilpailussa, on Suomen maantieteellisestä sijainnista aiheutuvaa kilpailukykyhaittaa kompensoitava liikennejärjestelmän pitkäjännitteisellä kehittämisellä, vaativat kauppakamarit. Kahdeksan kauppakamaria teetti selvityksen liikenteen ja logistiikan merkityksestä Suomen kilpailukyvylle. WSP Finland Oy:n tuottamasta raportista käy ilmi, että toimivat liikenneverkot ovat strateginen menestystekijä. Suomella on maantieteellisen sijaintinsa vuoksi selvä takamatka esimerkiksi Keski-Eurooppaan. Puutteellinen liikenneverkko ja häiriöt kuljetusketjuissa lisäävät tätä takamatkaa.– Toimitusvarmuus on ykkösasia. Meillä on kilpailukykyhaitta esimerkiksi Ruotsiin ja Tanskaan verrattuna. Elinkeinoelämä käyttää eri kuljetusmuotoja ja liikenneverkkoja kotimarkkinoilla ja kansainvälisessä liiketoiminnassa. Jos elintila kapenee, voi tuotanto siirtyä kilpailijamaihin, arvioi johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy:stä.Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen korostaa, että ilman toimivaa liikenneinfraa teollisuus ei Suomessa pärjää, ja jos teollisuus ei pärjää, Suomikaan ei pärjää.– Globaalissa taloudessa toimitusvarmuus on myös erittäin tärkeä osa kustannuskilpailukykyä.Uusia rahoitusmalleja otettava käyttöönKorjaus- ja investointivelka pitää hoitaa ja saada liikenneverkko sellaiseen tilaan, että se palvelee luotettavasti elinkeinoelämän tarpeita ja vahvistaa Suomen kilpailukykyä.Kauppakamarit vaativat myös, että uusia rahoitusmalleja otetaan aktiivisesti käyttöön. Liikennesektorin rahoitusta ei 2020-luvulla voi jättää valtion budjetin varaan, jolloin korjaus- ja investointivelka vain kasvaisivat. 12-vuotisella liikennejärjestelmäsuunnitelmalla tulee saada pitkäjännitteisyyttä ja ennustettavuutta liikenneverkon kehittämiseen.– Tarvitaan tasokorotus liikenneinfran rahoitukseen yleensä ja erityiskohteisiin on otettava käyttöön hankeyhtiömalli. Tällainen erityiskohde on esimerkiksi pääradan parantaminen Helsingin ja Tampereen välillä, Eskelinen sanoo.Mäntynen muistuttaa, että Suomen teollisuus vie vuosittain 60 miljardin euron edestä tavaraa maailmanmarkkinoille. Liikenneverkon rahoitustaso on siihen nähden varsin pieni. Lisäksi toimivasta liikenneverkosta hyötyisivät tietysti kotimarkkinat ja työvoiman liikkuvuus, ilmasto ja turvallisuuskin.Eskelinen huomauttaa, että yritysten verojalanjälki on suurin teollisuudesta ja kaupasta ja että liikenneverkon merkitys niille on erittäin suuri. Teollisuus ja kauppa ovat tärkeitä myös Pirkanmaalla.– Tampere on liikenteellinen solmukohta, mikä on kaupungille sekä vahvuus että heikkous. Esimerkiksi Mayerin telakan, Metsä Groupin Äänekosken tehtaan, Yaran ja Bolidenin raaka-aineita ja valmiita tuotteita kulkee Tampereen ratapihan kautta vaikuttaen pääradan vetokykyyn. Valtatie 3 on elintarviketeollisuudelle tärkeä reitti ja muun muassa elintarviketeollisuuden ja kaupan kuljetuksille toinen pääväylä, Eskelinen konkretisoi.Ja konkretisoi vielä lisää:– Ohituskaistojen lisääminen pääteille on erittäin tärkeää kuljetusten sujuvuuden, turvallisuuden ja energiatalouden vuoksi. Ruotsin mallin mukainen jatkuva ja määrävälein ohitusmahdollisuuden tarjoava 2+1-kaistaisuus olisi myös Pirkanmaan pääteillä harkitsemisen arvoinen ratkaisu. Aloitus voisi olla valtatie 9 Akaa ja Auran välille.Hän muistuttaa, että Tampereen menestystä selittäviä tekijöitä ovat yliopiston ohella logistiikka ja sijainti. Tänne investoidaan, jos ja kun yhteydet ovat hyvät.

kilpailukyvyn parantaminen edellyttää merkittäviä panostuksia liikenneverkkoon

Uutiset | 11.3.2019 klo 14:23

Lue lisää

HHJ-koulutuskokonaisuuden kehittämistarpeita pohtivat Tampereella koulutuspäällikkö Lilla Jokinen Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarista (vas.), koulutuspäällikkö Maria Lindbom Turun kauppakamarista, Ismo Salminen Tampereen kauppakamarista, palveluliiketoiminnan asiantuntija Tuija Sjöblom Helsingin seudun kauppakamarista, palvelujohtaja Riitta Schroderus Oulun kauppakamarista ja koulutuspäällikkö Susanna Keskinen Tampereen kauppakamarista.Kuva Annikaisa Knuutila

HHJ harppaa reipasta kehitysloikkaa

Uutiset | 5.3.2019 klo 10:07

Hyväksytty hallituksen jäsen HHJ-koulutuskokonaisuus halutaan pitää pk-yrityksiä parhaiten palvelevana hallitustyön kehittämisen välineenä. Sen vuoksi ohjelma ottaa nyt reipasta ja monipuolista kehitysloikkaa.

Lue lisää

Kauppakamari osallistuu Shadesharesin puunistutusprojektiin, sillä se tarjoaa konkreettisen tavan tehdä hyvää. Keniaa metsittämässä yksi yrityksen perustajista Sari Kanti-Paul.

Metsää Keniaan

Uutiset | 28.2.2019 klo 14:48

Tampereen kauppakamari on mukana pirkanmaalaisen Shadesharesin puunistutusprojektissa metsittämässä Afrikkaa.

Lue lisää


​​​

verkkolehti

– Hallitustyö on supermielenkiintoista! sanoo Reetta Keränen.

Hallitustyö on mahdollisuuksien löytämistä

Kauppakamarilehti | 18.3.2019 klo 12:50

– Tuo luku on hyvä alku, arvioi sarjayrittäjä, hallitusaktiivi Reetta Keränen kauppakamarien pk-hallitusbarometrikyselyn yhteydessä saatua tietoa: pk-yritysten hallitusten jäsenistä keskimäärin neljäsosa on naisia. Pk-yritysten hallitusten sukupuolijakaumaa selvitettiin nyt ensimmäistä kertaa.

Lue lisää

Hallitus – sinulle?

Pääkirjoitus | 14.3.2019 klo 12:45

Yrityksen hallituksen voi nähdä merkittävänä yrityksen kehittämisresurssina. Hallitukseen voi rekrytoida juuri sitä osaamista, jota yrityksen menestyminen kulloinkin edellyttää.

Lue lisää

Työ tekijäänsä opettaa

Blogi | 14.3.2019 klo 13:20

Työharjoittelu on tärkeä osa korkeakouluopintoja. Omalla aktiivisuudella työharjoittelusta on mahdollista saada todella paljon irti.

Lue lisää

...
...